Suomen lääkekannabistilanne 2021 medioissa

Valvira rajoitti lääkekannabisreseptini uusineen lääkärin oikeuksia. Nyt en tiedä, kuka uusisi reseptini. Omien reseptiensä tulevaisuutta ei tiedä 118 muutakaan saman lääkärin potilasta. Tämä on Suomi, hyvinvointivaltio.

Yle Uutiset 26.8.2021: Olisin mullan alla ilman lääkekannabista", sanoo itsemurhapäänsärkyä sairastava nainen – pian hän ei saa toivomaansa lääkettä ehkä mistään
Yle Uutiset 27.8.2021: Lääkekannabis jakaa ammattilaisten mielipiteet jyrkästi – Markku Knuutila: Lääkärit vaarantavat urakehityksensä määrätessään sitä
Yle Uutiset Uusimaa 27.8.2021: Uutisjuttu, jossa mukana minä ja sosiologi Aleksi Hupli
Kansanuutiset 5.9.2021: Sunnuntaivieras: Kannabista tulee voida käyttää lääkkeenä ja lääke on saatava Kela-korvauksen piiriin
Suomen Kuvalehti 9.9.2021: Lääkekannabiskiellon saanut turkulaislääkäri: Varmaan oma elämänlaatu paranee, mutta potilaista en tiedä
Tekniikan Maailma 10.9.2021: Suomi on lääkekannabiksen suhteen todellinen takapajula, ja lupaava kehityskin on nyt pysähtynyt

Samaan aikaan muut länsimaat ja koko muu maailma parantavat lääkekannabiksen saatavuutta. Esimerkiksi vanha ystävämaamme Ruotsi perusti valtionyhtiön lääkekannabisöljyn tuottamista varten, jotta lääkkeen saanti voidaan varmistaa kasvavalle potilasmäärälle. Lääkekannabis sallittiin Ruotsissa 2017 (kolme potilasta), vuonna 2020 potilaita oli 2000 ja tälle vuodelle potilasmäärän arvioidaan kaksinkertaistuvan 4000:een.

Suomessa ensimmäinen lääkekannabisresepti kirjoitettiin vuonna 2006. Nyt lääkekannabis ajetaan hyvinvointivaltio Suomessa alas. "Meillä on parempiakin lääkkeitä."

Hyvä Suomi! Pasila, Porilaisten marssi! 🇫🇮

Henkistä kidutusta

Kyllä minä kipua kestän. Kestin kaikki kivut ennen lääkekannabista. Nykyäänkin on kipuja, mm. ihan vapaaehtoisesti hankittuja kuntoilusta johtuvia.

Vaikeimpiin kipuihini on lääke, jota olen käyttänyt yli 10 vuotta. Lisäksi lääke auttaa moneen muuhunkin MS-taudin oireesiin, esimerkiksi pahoinvointiin ja lihasjäykkyyteen.

Viranomaiset päättivät noin vuoden 2015 tienoilla, että nyt riittää kannabiksen kanssa pelleily, meillä on nykyaikaisiakin lääkkeitä. Omalla tahollaan Kela, Fimea ja Valvira alkoivat tehdä myyräntyötä lääkekannabisreseptien kitkemikseksi. Pykättiin artikkeleita, joissa vähäteltiin lääkekannabista ja sen tehoa ja jopa "kiellettiin" koko termin "lääkekannabis" käyttö. Laiteltiin vähän paimenkirjettä, joka pelästytti jo suurimman osan lääkäreistä. Osa jatkoi, minunkin lääkärini, kerran jo varoituksen saaneena. Kunnes häneltä otettiin tänä vuonna pois oikeus määrätä kannabinoideja sisältäviä lääkkeitä.

Kipuihini on lääke, joka auttaa myös muihinkin oireiisiini. Nyt ryhmä ihmisiä on toiminut niin, että tulevaisuudessa en enää saa lääkettä. Ellei joku ihme tapahdu, esimerkiksi päätöksiä pyörretä, ja vieläpä pikaisesti. Sen kun näkisi.

Vielä minuun ei satu fyysisesti. Olen silti henkisesti aivan lopussa. Saan nukuttua viisi tuntia yössä. Kun jään ilman lääkettä, viiltävät ja polttavat hermokivut palaavat. Pahoinvoinnille ei ole enää helpotusta, laihdunko taas alle 18 painoindeksin? Joudun jättämään juoksemisen. Putoaako kävelymatkani jälleen yhteen kilometriin?

Kyllä minä kipua kestän. Mutta tämä on henkistä kidutusta.


🎶

Mutta millään muilla mailla
kuin Suomella se ei oo

... näin vitun vaikeaa

Erityislupien määrä räjähti – nyt linja tiukkenee [2015]

Fimea aikoo kiristää kriteereitä, joilla potilas voi saada erityisluvan lääkekannabiksen käyttämiseen. Lääkärit ovat huolissaan, että lääkekannabiksen käyttöön on myönnetty erityislupia liian kepein perustein.

Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimean lääkekannabiksen käyttöön myöntämien erityislupien määrä on lähes nelinkertaistunut. Viime vuonna lääkekannabiksen käyttöön myönnettiin 223 lupaa, kun vuonna 2011 lupia myönnettiin vain 57.

– Tietoisuus, että joihinkin juttuihin kannabista voisi kokeilla, on lisääntynyt. Se on johtanut tilanteeseen, jossa tuntuu, ettei tavallisista hoidoista ole hyötyä, ajatellaan herkemmin, että kannabis voisi olla vaihtoehto, kertoo Fimean lääkevalmisteiden arviointiosaston johtaja Erkki Palva.

Kasvuvauhti on jatkunut myös tänä vuonna, mutta tähän on Palvan mukaan tulossa muutos.

– Meidän oletusarvo on, ettei lupien määrä enää kasvaisi.

Mihin tämä oletus perustuu?

– Nyt alkaa olla tilanne, että ruvetaan miettimään tarkemmin, minkälaisissa tilanteissa se (erityisluvan myöntäminen) olisi perusteltua.

Nyt lähes poikkeuksetta erityislupaa lääkekannabiksen käyttöön hakeneelle lupa on myönnetty. Palvan mukaan kriteerit, joilla lupia myönnetään, tiukkenevat.

– Linja ilmenee ratkaisukäytännössä ja (lupa)päätösten tekijöitä ohjeistetaan siinä.

Palvan mukaan uusi ohjeistus tehdään jo kuluvan vuoden puolella.

Ohjeet tänä vuonna

Linjamuutoksen syynä on Palvan mukaan lääkärikentältä kantautunut huoli siitä, että lääkekannabista on kokeiltu myös liian kevyin perustein.

– Tietysti se hoitopäätös on edelleen hoitavan lääkärin harkintaa, mutta me katsomme juridiikasta lähtien, onko se perusteltua.

Lääkärin pitää saada Fimean hyväksyntä potilaalle esittämälleen erityisluvalle lääkekannabiksen käyttöön.

Suomessa on useampia lääkäreitä, jotka silloin tällöin kirjoittavat reseptin lääkekannabikseen, mutta runsaasti sitä määrääviä on vain yksittäisiä.

– Niillä, ketkä määräävät paljon, näyttää siltä, ettei kirjoittaminen ole aina riittävän hyvin harkittua, kertoo Valviran terveydenhuollon valvontaosaston johtaja Tarja Holi.

Valvira on keskustellut viime aikoina Fimean kanssa erityislupamenettelyn uudistamisesta.

– Erityislupamenettelyssä on oikeasti käytettävä harkintaa. Pitäisi myös olla mahdollisuus olla antamatta lupaa, kun sen antamisen perusteet eivät täyty, Holi toteaa.

"Näkyvä muutos"

Palvan mukaan entistä tarkempaan tarkasteluun päätyvät erityisesti muille kuin MS-potilaille myönnettävät erityisluvat.

– Niiden osalta ei ole mitään kiinteää sabluunaa. Olisi tärkeää, että luvat pysyisivät niissä käyttötarkoituksissa, joissa on näyttöä hyödyistä.

Palva ei halua leimata ketään erityisluvan saaneita "laillisiksi viihdekäyttäjiksi", mutta tarkempi harkinta on hänestä silti tarpeen. Palvan mukaan lääkärikentällä vallitseva yleisen varovainen suhtautuminen lääkekannabikseen on hyvästä.

– Kannabis ei ole käänteentekevä hoito missään tarkoituksessa. Pitää olla erikoisia ne tapaukset. Jos ei sellaisten kanssa ole paljon tekemisissä, on luonnollista, ettei niitä mielellään halua määrätä.

Palva ei osaa vielä arvioida, kuinka paljon erityislupien määrä mahdollisesti vähenee muutoksen myötä. Hänen mukaansa muutos on kuitenkin näkyvä.

Iltalehti 2.11.2015

---

Tässäpä raikas tuulahdus yli viiden vuoden takaa. Ihan omalla luvalla julkaisin. Minulle tulee Neuvostoliiton aikainen virasto-Suomi mieleen tästä nolosta käsikirjoituksesta. Kyllä viranomainen tietää ja lääkäritkin haluavat auttaa huonoon harkintaan haksahtaneita tovereitaan. Myös lakiasiat ajatellaan loppuun asti, ei siis syytä huoleen. Tältä pohjalta lääkekannabiksen määräämistä ja käyttöä lääkkeenä ajetaan Suomessa alas! Mille muulle lääkkeelle tai lääkeryhmälle on määritelty käyttäjien suurin sallittu määrä? Sairaudet onneksi kunnioittavat määräkiintiöitä, kyllä, joten kukaan tarvitseva ei jää ilman (sarkasmia).

"lääkärikentältä kantautunut"

"näyttää siltä, ettei kirjoittaminen ole aina riittävän hyvin harkittua"

"ei halua leimata..., mutta"

"katsomme juridiikasta lähtien, onko se perusteltua"

Mitvit! Juridiikallako meitä potilaita hoidetaan?! Nyt Valvira!

Miksi lääkärin oikeutta kirjoittaa kannabinoideja sisältäviä lääkkeitä rajoitettiin?

Jos lääkettä saa määrätä, miksi sitä ei saa määrätä? Tämä olikin lopulta hyvin yksinkertaista. Pohjustan hieman.

Minun lääkärini kirjoitti reseptejä useille lääkekannabispotilaille. Moni lääkäri oli menettänyt kannabinoidien kirjoitusoikeudet jo aiemmin, ja potilaat "kasaantuivat" harvoille lääkäreille.

Suomen Lääkäriliitto on lääkärien ammattijärjestö, johon kuuluu yli 90 % Suomessa toimivista lääkäreistä. Suomen Lääkärilehti on Suomen Lääkäriliiton julkaisema järjestö- ja ammattilehti. "Viikoittain ilmestyvä Lääkärilehti on maamme tärkein lääketieteellisen tiedon levittäjä ja terveysalan asiantuntijajulkaisu."

Lääkekannabiksen saatavilla olosta lähtien Lääkärilehden kaikissa lääkekannabista käsittelevissä artikkeleissa on ollut vähintään yhtenä kirjoittajana kipulääketieteen professori Eija Kalso. Hänen "tietonsa", mutta myös ennakkoluulonsa ja selvät virhekäsityksensä lääkekannabiksesta leviävät Lääkärilehden kautta koko lääkärikunnan tietoisuuteen. Kalson ajatuksia löytyy tästäkin blogista.

Lääkintöneuvos Heikki Pälve on toiminut Lääkäriliiton puheenjohtajana ja vuodesta 2005 toiminnanjohtajana vuoteen 2017, jolloin hän eläköityi. Pälve tiivisti eilen Twitterissä Lääkäriliiton ja Suomen lääkärikunnan enemmistön ajatukset lääkekannabiksesta.

Siis:

Lääkekannabis on addiktoiva huume, jota potilas vain luulee tarvitsevansa. Samalla hän jää ilman asianmukaista hoitoa ja oikeaa lääkettä. Saa vain huumetta. Lääkekannabiksen käyttäjä on addikti. Toistan: lääkekannabiksen käyttäjä on addikti. Lääkekannabis ei ole oikea lääke. Mikäli lääkärin potilaat ovat yksipuolisesti addikteja, hänen lääkäriytensä heikkenee! Bada bing bada boom, rajoitetaan lääkärin oikeuksia ja ongelma on ratkaistu!

Hetken hieroin silmiäni, että luinko oikein, sen jälkeen tutkin muutaman hetken, onko Pälveen Twitter-tili oikea vai trollitili.

Tämä on lääkekannabiksen todellisuus Suomessa nyt. Ja kohta sitä ei enää ole.

T. addikti

Joko lääkekannabis saadaan pois Suomesta?

Joko se inhottava lääkekannabis saadaan kitkettyä pois Suomesta ja paremmat nykyaikaiset lääkkeet käyttöön? Valviralla on ainakin kova yritys. Olen jälleen ilman lääkäriä, joka uusisi lääkekannabisreseptini. Euroopan parlamentin suositukset eivät paljoa paina, kun Valvirassa "hoidetaan potilasturvallisuutta".

Hiljaiseksi tämä vetää. Minulla on etenevä MS-tauti, johon olen käyttänyt yli kymmenen vuotta lääkekannabista hyvin toimivana lääkkeenä, maksan kokonaan itse lääkkeeni, ja vieläkin lääkkeiden saaminen on näin vaikeaa. Tällä hetkellä siis jopa mahdotonta, kunnes saan (jos saan) reseptit uusittua. Keneltä se on pois, kun voin lääkekannabiksen avulla paremmin?

---

Ote lääkäriltä saamastani kirjeestä

Kun yritin viimeksi uusia reseptini julkisella puolella (KSSHP:n edellisessä sairaalassa, ennen Novaa), en saanut lääkäriltä edes asiallista kohtelua, saati sitten lääkekannabisreseptejäni uusittua. Laskun kyllä lähettivät siitä, että kävin lääkärin haukuttavana.

Mitä minä teen?

Paljon kysymyksiä, ei vastauksia.

Hyvää uutta vuotta 2021!

Juoksuharrasteluni jatkui vuonna 2020, ja sainkin juostua uuden vuosimatkaennätyksen 1322,9 km. Vuonna 2019 juoksin edellisen ennätykseni 1055,2 km.

Lisäksi kävelin ja patikoin kohtalaisen paljon, yhteensä 1055,9 km. Vuosi on ollut kaikkiaan ihan hyvä, olen pysynyt terveenä, etäisyyden pitäminen ihmisiin koronaviruksen takia ei ole ollut minulle vaikeaa. MS-tauti ei ole mielestäni edennyt. Lääkekannabisreseptit, jotka pitää uusia vuosittain, sain uusittua kesällä.

Tämä blogihan on jo pitkään ollut todella hiljainen. Jos haluat seurata tiiviimmin kuulumisiani, niin "löydät" minut Twitteristä ja Instagramista. Tässä vuoden 2020 pidetyimmät Instagram-kuvani:

Ensi vuosi saattaa olla parempi kuin tämä vuosi. Hyvää uutta vuotta 2021!

Lääkekannabiksen erityislupien määrä 2006–2019

Viimeksi bloggasin samasta aiheesta yli viisi vuotta sitten: Lääkekannabiksen erityislupien määrä 2006–2014. Maailmalla lääkekannabiksen suosio ja potilasmäärät ovat kasvaneet kiihtyvällä vauhdilla. Suomessa erityislupien määrä on kuitenkin yllättäen "kehittynyt" niin, että 2019 lupia myönnettiin vähemmän kuin viisi vuotta aiemmin!

(Google Sheets -tiedosto, jossa on kuvaajan tiedot lähteineen)

Yksi lähteistä sisältää tämän kuvaajan:

Yhdistin siihen oman kuvaajani:

Mitä tapahtui?

• MS-potilas-blogi marraskuussa 2018: Juuri nyt: Lääkekannabiksen alasajo Suomessa
• Suomen Kuvalehti maaliskuussa 2019: Lääkärit määräsivät laillista lääkekannabista, Kela lähetti oudon kirjeen: ”Uhkailtiin, että Kela toimittaa tiedot Valviraan”
  
• Suomen Kuvalehti huhtikuussa 2019: Kelan ”infokirje” lääkekannabiksesta oli sitä mitä lääkärit väittivätkin – Kelan kanta pysyy: tarkoitus ei ollut puuttua työhön
  

Miksi?

Uuteen vuosikymmeneen

Olen selvinnyt hyvin MS-taudin kanssa siitä asti, kun vuonna 2010 sain reseptin lääkekannabikseen. Lääkekannabis mm. poistaa hermokipuja, lihasjäykkyyttä ja pahoinvointia niin, että pystyn kuntoilemaan ja syömään kunnolla, ja fyysinen kunto onkin noussut tässä vuosien mittaan. Uusia oireita ei ole ilmaantunut, eli myös taudin eteneminen vaikuttaa pysähtyneen.

Lääkekannabiksen kanssa suurin ongelma on ollut epävarmuus lääkityksen jatkuvuudesta. Reseptit pitää uusia ja erityisluvat hakea vuosittain. Kelan paimenkirjeen vuosimallia 2018 jälkeen tämän vuoden alussa oli jälleen epävarmuus, saanko reseptini uusittua. Onneksi sain. En minä kovin mielelläni näin hyvin toimivasta lääkkeestä luovu, vaikka se onkin suhteellisen kallista eikä Kela-korvausta tipu.

Juoksu ja muita kuntoiluja

Juoksin tänä vuonna yhteensä 1055,2 km. Se on reilusti pisin matka, mitä olen yhtenäkään elämäni vuotena juossut. Edellinenkin vuosimatkaennätys, 641 km, on MS-taudin sairastamisen ajalta, vuodelta 2017. Pisin yksittäinen juoksumatka oli 16,2 km, joka on myös koko elämäni aikainen ennätys. En minä edes ollut ennen MS-tautidiagnoosia juoksemisesta yhtään kiinnostunut.

Vertailun vuoksi, maratonjuoksu on pituudeltaan 42,195 km ja 25 maratonmatkaa on yhteensä 1054,875 km. Tuo matka ja vähän päälle tuli siis juostua vuoden aikana.

Kotikuntosalilla kuntoilin 134 kertaa, useimpina viikkoina kolme kertaa viikossa. Penkkipunnerruksessa tein uuden ennätyksen 80 kg ja takakyykyssä nousi 72 kg, ennätys parani 3,5 kiloa. Hiihdin 212 km ja kävelin hieman yli 400 km. Pyöräily jäi tänäkin vuonna aika vähiin, vain 62 kilometriä.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin

Kiitos seuraajilleni blogissa, Twitterissä ja Instagramissa. Tässä vuoden 2019 yhdeksän eniten tykättyä kuvaa Instagram-tililtäni:

Hyvää uutta vuotta 2020!

THL uudisti sivujaan loka-marraskuussa 2019 ja roskakoriin joutui artikkeli riippuvuutta aiheuttavien aineiden vertailusta. Tämä tapahtui, ehkä sattumalta, juuri silloin, kun kansalaisaloite kannabiksen dekriminalisoimiseksi sai täyteen 50000 kannatusta. Koska mm. professori Eija Kalso väittää lääkekannabiksen aiheuttavan vaikeaa riippuvuutta, liittyy asia mielestäni myös lääkekannabikseen ja julkaisen poistetun sivun sisällön blogissani. Sama sisältö löytyy Internetin arkistosta web.archive.org.

---

Riippuvuutta aiheuttavien aineiden vertailu

Riippuvuutta aiheuttavia aineita voidaan luokitella ja vertailla eri tavoin. Vertailun lähtökohtana voi olla esimerkiksi aineen kyky aiheuttaa käyttäjässään riippuvuutta, eli niin sanottu riippuvuuspotentiaali. Vastaavasti voidaan vertailla aineen aiheuttamia fyysisiä ja sosiaalisia haittoja.

Aineita vertailtaessa on tärkeää huomioida seuraavat asiat:

• Alhaiset pisteet eivät ole lupaus aineen turvallisuudesta.
• Pisteytys ja arviointi koskevat terveitä aikuisia ihmisiä, kun taas esimerkiksi lapsilla ja nuorilla tilanne voi olla hyvin erilainen.
• Useamman aineen samanaikainen käyttö saattaa muuttaa merkittävästi aineiden vaikutuksia ja haittoja.
• Aineiden erilaisiin käyttötapoihin (kertakokeilu, säännöllinen käyttö tai ongelmakäyttö) liittyy hyvin erilaisia riskejä ja haittoja.

Riippuvuutta aiheuttavien aineiden vertailu riippuvuuspotentiaalin mukaan

Aine	Riippuvuus	Vieroitus- oireet	Sietokyky (toleranssi)	Vahvistus	Päihdyt- tävyys	Kokonais- pisteet
Alkoholi	3	6	4	4	6	23
Nikotiini	6	4	5	3	2	20
Kokaiini	4	3	3	6	4	20
Kofeiini	2	2	2	1	1	8
Kannabis	1	1	1	2	3	8

Tässä taulukossa asteikko ulottuu välillä 1-6, jossa 1 = matalin arvo ja 6 = korkein arvo.

Riippuvuus

Riippuvuutta määriteltäessä arvioidaan ainetta käyttävien ihmisten ja aineen välistä suhdetta. Arvioinnin kohteena tarkastellaan, kuinka vaikea käyttäjän on lopettaa aineen käyttö, miten yleistä on retkahdus eli käytön aloitus uudelleen raitistumisen jälkeen, riippuvuuteen päätyvien käyttäjien osuus kaikista aineen käyttäjistä, käyttäjien oma arvio aineen käytön tarpeestaan, sekä käyttöä jatkavien osuus, vaikka aineen käytöstä on koettuja haittoja.

Vieroitusoireet

Vieroitusoireita määriteltäessä arvioidaan riippuvuutta aiheuttavan aineen säännöllisen käytön lopettamisesta koituvia fyysisiä tai psyykkisiä oireita ja oireiden ankaruutta ja yleisyyttä.

Sietokyky eli toleranssi

Sietokyky tarkoittaa jonkin aineen toistuvan käytön jälkeen siihen muodostuvaa kestokykyä. Sietokyky kasvaa sen mukaan, miten usein ja miten paljon ainetta käytetään. Sietokyvyn kasvaessa riippuvuutta aiheuttavaa ainetta täytyy käyttää enemmän saman vaikutuksen aikaansaamiseksi.

Positiivinen tai negatiivinen  vahvistus (reinforcement)

Päihteet voivat vahvistaa tietynlaista käyttäytymistä monin tavoin. Päihteen saaminen on toiminnan päämäärä, jos se johtaa tietynlaisiin tunnetiloihin, esimerkiksi mielihyvän kokemiseen. Tässä on kysymyksessä positiivinen vahvistaminen. Negatiivinen vahvistaminen puolestaan tarkoittaa sellaisen käyttäytymisen yleistymistä, joka johtaa esimerkiksi ahdistuneisuuden tai vieroitusoireiden välttämiseen.

Päihdyttävyys

Tässä yhteydessä päihdyttävyys tarkoittaa sitä päihtymys- tai juopumustilaa sekä huumaa, joka on seurausta aineen käytöstä. Kyseessä on aineen aiheuttama keskushermoston muuttunut toimintatila, jonka ulkoisia oireita voivat olla mm. puheen epäselvyys, liikkeiden horjuvuus, kasvojen punoitus ja usein myös häiritsevä käyttäytyminen, vaikeissa tapauksissa syvenevä tajuttomuus ja kuolema.

Riippuvuutta aiheuttavien aineiden vertailu aiheutuneiden haittojen mukaan

Aine	Fyysinen haitta	Riippuvuus	Sosiaaliset haitat	Yhteispisteet
Kokaiini	2,33	2,39	2,17	2,30
Alkoholi	1,40	1,93	2,21	1,85
Bentsodiatsepiinit	1,63	1,83	1,65	1,70
Nikotiini	1,24	2,21	1,42	1,62
Kannabis	0,99	1,51	1,50	1,33

Tässä taulukossa asteikko ulottuu välillä 0-3, jossa 0.0 = matalimmaksi ja 3.0 = korkeimmaksi arvioitu haitta.

Fyysisiä haittoja arvioitaessa on huomioitu:

• akuutit fyysiset haitat mm. aineen aiheuttama hengityslama, sydänlihaksen kuormitus, akuutti yleinen myrkytys,
• krooniset fyysiset haitat esimerkiksi pitkän käytön seurauksena aiheutuva psykoosi, keuhkoahtaumatauti, syövät,
• aineen käyttötavasta aiheutuvat fyysiset haitat (painotus etenkin suonensisäisen käytön aiheuttamissa haitoissa).

Riippuvuutta arvioitaessa on huomioitu:

• aineen käytön aiheuttama mielihyvä,
• aineen käytön aiheuttama psyykkinen riippuvuus,
• aineen käytön aiheuttama fyysinen riippuvuus.

Sosiaalisia haittoja arvioitaessa on huomioitu:

• aineen aiheuttaman päihtymystilan voimakkuus, joka voi vaikuttaa muun muassa väkivaltaisuuteen, perheen sisäiseen toimintaan ja lasten hyvinvointiin.
• muut sosiaaliset haitat yleensä, kuten esimerkiksi poissaolot työpaikalta ja rikollisuus.
• terveydenhuollon kustannukset (arvio perustuu Ison-Britannian laskelmiin).

Riippuvuushoito

Päihdehoito, kuntoutus ja arjen tuki

Päihdehoitopaikkojen yhteystietoja (Päihdelinkki)

Lähteet

Hilts Philip J. (1994). Is Nicotine Addictive? It Depends on Whose Criteria You Use. Experts say the definition of addiction is evolving. New York Times, Aug. 2.

Nutt David ym. (2007). Development of a rational scale to assess the harm of drugs of potential misuse. Lancet, 369, 1047-53.

Seppä, Kaija ym. (toim.) (2012). Huume- ja lääkeriippuvuudet. Helsinki: Duodecim.

Päivitetty:  28.9.2018

Reseptit uusittu!

Viime vuonna alkoi Suomessa kuulua kummia: viranomaiset "ohjeistivat" lääkekannabista määränneitä lääkäreitä niin, että iso osa lääkekannabista määränneistä lääkäreistä lopetti reseptien kirjoittamisen ja uusimisen. Bloggasin tästä marraskuussa. Ainakin yksi lääkäri sai Valviralta varoituksen, kun jatkoi reseptien kirjoittamista. Tämä "ohjeistus", jonka tarkoitus ohjeistaja-Kelan mukaan ei ollut puuttua lääkäreiden työhön, vaikutti lääkäreiden työhön ja aiheutti myös minulle epävarmuutta, saanko reseptini uusittua.

Suomen Kuvalehti julkaisi keväällä kaksi artikkelia, jotka toivat tämän asian esille, ja saattoivat jopa edesauttaa myös minun reseptieni uusimista. Kiitos toimittaja Aarno Malinille näistä artikkeleista. Kannattaa lukea!

Lääkärit määräsivät laillista lääkekannabista, Kela lähetti oudon kirjeen: ”Uhkailtiin, että Kela toimittaa tiedot Valviraan”

Kelan ”infokirje” lääkekannabiksesta oli sitä mitä lääkärit väittivätkin – Kelan kanta pysyy: tarkoitus ei ollut puuttua työhön

Lääkekannabisreseptit pitää uusia vuoden välein. Olin keväällä jonkin aikaa ilman voimassa olevia Bedrocan- ja Bediol-reseptejä (edellisillä resepteillä ostettuja lääkkeitä oli kuitenkin varastossani riittävästi tälle aikaa), mutta onneksi löytyi lääkäri, joka reseptit uusi. Suuri kiitos hänelle. Jos vain Kela, Valvira ja Fimea malttavat antaa lääkärien tehdä työnsä rauhassa, uusimisen pitäisi onnistua jatkossakin.

Euroopan parlamentin päätöslauselma kannabiksen käytöstä lääkinnällisiin tarkoituksiin (2018/2775(RSP))

Keskiviikko 13. helmikuuta 2019 - Strasbourg

Kannabiksen käyttö lääkinnällisiin tarkoituksiin

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artiklan,

– ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen kannabiksen käytöstä lääkinnällisiin tarkoituksiin (O-000122/2018 – B8‑0001/2019),

– ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A. toteaa, että kannabiskasvissa on yli 480 yhdistettä, joihin kuuluu yli 100 kannabinoidia, jotka muodostuvat sekä psykoaktiivisista että muista yhdisteistä; toteaa, että monia kannabiskasvin yhdisteistä esiintyy vain kannabiksessa;

B. toteaa, että delta-9-tetrahydrokannabinoli (THC) ja kannabidioli (CBD) ovat tunnetuimpia kannabiksesta löydettyjä kannabinoideja ja että THC on kannabiksen tärkein psykoaktiivinen ja riippuvuutta aiheuttava aine, kun taas CBD:llä ei ole huumaavia eikä riippuvuutta aiheuttavia ominaisuuksia;

C. toteaa, että kannabiskasvi koostuu lukuisista muista kannabinoideista, kuten kannabikromeenista, kannabinolista, kannabidiolihaposta, kannabigerolista ja tetrahydrokannabivarolista, joilla voi olla hermojärjestelmää suojaavia vaikutuksia ja jotka voivat osaltaan vähentää potilaiden tiettyjä oireita, kuten kroonista kipua, tulehdusta ja bakteeri-infektioita, ja stimuloida luiden kasvua;

D. toteaa, että lääkinnällisiin tarkoituksiin käytettävistä kannabiksesta saatavista valmisteista käytetään yleisesti nimitystä ”lääkekannabis”; toteaa, että tämä termi on oikeudellisesta näkökulmasta pitkälti määrittelemätön ja edelleen monimerkityksinen ja tulkinnalle avoin; toteaa, että termi ”lääkekannabis” olisi erotettava kannabispohjaisista lääkkeistä, joista on tehty kliiniset tutkimukset ja jotka on laillisesti hyväksytty;

E. toteaa, etteivät YK:n yleissopimukset ja kansainvälinen oikeus estä kannabiksen tai kannabispohjaisten valmisteiden käyttöä lääkkeinä tiettyjen sairauksien hoidossa;

F. toteaa, että unionin jäsenvaltioilla on hyvin erilaiset lähestymistavat kannabislainsäädäntöön, myös lainsäädäntöön, joka koskee lääkekannabista, kuten esimerkiksi THC:n ja CBD:n sallittuja enimmäispitoisuuksia, ja että tämä voi aiheuttaa vaikeuksia maille, joissa sovelletaan tiukempaa lähestymistapaa;

G. toteaa, ettei yksikään unionin jäsenvaltio salli kannabiksen polttamista lääkinnällisiin tarkoituksiin eikä mikään jäsenvaltio salli kannabiksen kotikasvatusta lääkinnällisiin tarkoituksiin;

H. toteaa, että lääkekannabista koskeva poliittinen tilanne kehittyy unionissa ja koko maailmassa; toteaa, että kannabiksen eri käyttötarkoituksiin liittyy edelleen väärinkäsityksiä jopa kansallisten viranomaisten parissa ja että usein sotketaan toisiinsa kannabiksen laillistaminen viihdekäyttöön ja se, että on tarpeen mahdollistaa kaikille sitä tarvitseville potilaille lääkekannabiksen turvallinen ja laillinen käyttö;

I. ottaa huomioon, että kannabiksen käyttö voi aiheuttaa yleisesti riippuvuutta sekä merkittäviä sosiaalisia ja terveysongelmia; katsoo, että tästä syystä riippuvuuden ehkäiseminen, seuranta ja laittoman toiminnan torjuminen ovat edelleen välttämättömiä erityisesti siinä tapauksessa, että lääkekannabista käytetään suuressa mittakaavassa;

J. toteaa, ettei Euroopan lääkeviraston keskitetyllä lupamenettelyllä ollut vielä kesäkuussa 2018 hyväksytty yhtään kannabispohjaista lääkettä ja että tässä menettelyssä oli käsiteltävänä vain yksi tällainen tuote;

K. toteaa, että vastavuoroisella tunnustamismenettelyllä on toistaiseksi hyväksytty vain yksi kannabispohjainen lääke ja se on saanut myyntiluvan 17 jäsenvaltiossa multippeliskleroosin aiheuttaman spastisuuden hoitoon;

L. toteaa, että lääkekannabista käsittelevä tämänhetkinen tieteellinen materiaali antaa ratkaisevia ja merkittäviä todisteita siitä, että kannabiksella ja kannabinoideilla on terapeuttisia vaikutuksia esimerkiksi hoidettaessa aikuisten kroonista kipua (esim. syöpätautitapausten yhteydessä), pahoinvointia estävänä lääkkeenä kemoterapian aiheuttaman pahoinvoinnin ja oksentelun hoidossa sekä multippeliskleroosiin liittyvien potilaiden raportoimien spastisuusoireiden lieventämisessä ja että ne ovat tehokkaita ahdistushäiriöistä, posttraumaattisesta stressihäiriöstä ja masennuksesta kärsivien potilaiden hoidossa;

M. toteaa, että on todisteita siitä, että kannabis tai kannabinoidit voivat olla tehokkaita ruokahalun parantamisessa ja painonmenetyksen estämisessä hivin/aidsin yhteydessä ja että ne voivat helpottaa mielenterveyden häiriöitä, kuten psykoosia ja Touretten oireyhtymää, ja lieventää epilepsian sekä Alzheimerin taudin, niveltulehduksen, astman, syövän, Crohnin taudin ja glaukooman oireita ja pienentää liikalihavuuden ja diabeteksen riskiä ja lievittää kuukautiskipuja;

N. toteaa, että virallisia tietoja lääkekannabiksen tutkimuksesta ja tutkimuksen rahoituksesta on hyvin vähän; toteaa, että lääkekannabiksen tutkimus ei ole saanut lainkaan suoraa tukea unionin nykyisestä tutkimusohjelmasta eikä lääkekannabista koskevia tutkimushankkeita jäsenvaltioissa juuri koordinoida;

O. toteaa, että EU:n huumausainestrategian (2013–2020) täytäntöönpanon arvioinnin yhteydessä pantiin merkille, että monet sidosryhmät olivat tuoneet esiin kannabispolitiikan uusia suuntauksia koskevan keskustelun puutteen, ja tämä oli yksi useimmin mainituista kysymyksistä selvitettäessä, mitkä kysymykset olivat jääneet strategiassa huomiotta;

P. toteaa, että THC:tä, CBD:tä ja muita kannabiskasvin sisältämiä kannabinoideja sisältävien lääkkeiden etiketeille ja merkinnöille ei ole yhdenmukaista standardointijärjestelmää;

Q. toteaa, että THC:tä ja CBD:tä sisältävien lääkevalmisteiden vaikutuksesta ei ole saatavilla luotettavaa tietoa unionin jäsenvaltioiden terveydenhoitohenkilöstölle, kuten lääketieteen opiskelijoille, lääkäreille, farmaseuteille ja psykiatreille, eikä siitä ole saatavilla myöskään tietoa ja varoituksia nuorille tai äitiyttä suunnitteleville naisille;

R. toteaa, että kannabispohjaisten lääkkeiden markkinoinnista ei ole olemassa unionin sisäistä sääntelyä;

1. kehottaa komissiota ja kansallisia viranomaisia työskentelemään yhdessä laatiakseen lääkekannabiksen oikeudellisen määritelmän ja tehdäkseen selvän eron Euroopan lääkeviraston tai muiden sääntelyviranomaisten hyväksymien kannabispohjaisten lääkkeiden, lääkekannabiksen, jonka tukena ei ole kliinisiä tutkimuksia, ja toisaalta kannabiksen muun käytön (esim. viihdekäytön ja teollisen käytön) välillä;

2. katsoo, että kannabispohjaisten lääkkeiden mahdollisia etuja ja kannabista yleensä koskevaan tutkimukseen ei ole osoitettu riittävästi varoja ja kysymystä olisi käsiteltävä asianmukaisesti seuraavassa 9. puiteohjelmassa ja kansallisissa tutkimusohjelmissa, jotta voidaan tutkia esimerkiksi THC:n, CBD:n ja muiden kannabinoidien mahdollisia lääkinnällisiä käyttötarkoituksia sekä niiden vaikutusta ihmiskehoon, mukaan luettuna kannabiksen alkuperäistarkoituksesta poikkeaviin lääkemääräyksiin liittyvistä kokemuksista saadut opit;

3. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käsittelemään sääntelyyn, rahoitukseen ja kulttuuriin liittyviä esteitä, jotka haittaavat kannabiksen käyttöä lääkinnällisiin tarkoituksiin ja kannabista yleensä koskevaa tieteellistä tutkimusta; kehottaa lisäksi komissiota ja jäsenvaltioita määrittelemään tarvittavat olosuhteet, jotka mahdollistavat luotettavat ja riippumattomat laaja-alaiset tieteelliset tutkimukset kannabiksen käytöstä lääkinnällisiin tarkoituksiin;

4. kehottaa komissiota määrittämään kannabiksen käyttöä lääkinnällisiin tarkoituksiin koskevan tutkimuksen ensisijaiset painopisteet yhteisymmärryksessä toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja kehottaa hyödyntämään muissa maissa tehtyä uraauurtavaa tutkimusta ja keskittymään aloille, joilla voidaan saada eniten lisäarvoa;

5. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan lisää tutkimuksia ja edistämään innovointia, joka liittyy kannabiksen käyttöä lääkinnällisiin tarkoituksiin koskeviin hankkeisiin;

6. kehottaa komissiota kehittämään kattavan strategian, jonka avulla voidaan varmistaa kannabiksesta saatavien tuotteiden riippumattoman tutkimuksen, kehittämisen, lupamenettelyjen, markkinoinnin, lääkevalvonnan sekä väärinkäytön estämisen tiukimmat mahdolliset normit; korostaa tarvetta standardoida ja yhdenmukaistaa kannabispohjaisia lääkkeitä sisältäviä valmisteita;

7. pitää tärkeänä, että lääkekannabista koskevissa EU:n tulevissa toimissa tehdään tiivistä yhteistyötä ja koordinoidaan toimia Maailman terveysjärjestön kanssa;

8. kehottaa komissiota perustamaan verkoston, jonka avulla voidaan yhdistää Euroopan lääkevirasto (EMA), Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA) sekä toimivaltaiset kansalliset viranomaiset, potilasjärjestöt, kansalaisyhteiskunta, työmarkkinaosapuolet, kuluttajajärjestöt, terveydenhuollon ammattilaiset ja kansalaisjärjestöt sekä muut olennaiset sidosryhmät, jotta voidaan varmistaa kannabispohjaisia lääkkeitä koskevan strategian tehokas täytäntöönpano;

9. kehottaa jäsenvaltioita antamaan lääketieteen alan ammattilaisille asianmukaista lääketieteellistä koulutusta ja lisäämään riippumattomaan ja laaja-alaiseen tutkimukseen perustuvaa tietämystä lääkekannabiksesta; kehottaa jäsenvaltioita myös antamaan lääkäreille mahdollisuuden käyttää vapaasti ammatillista harkintaansa laillisesti hyväksyttyjen kannabispohjaisten lääkkeiden määräämisessä potilaille, joiden sairauksien hoitoon niitä voidaan käyttää, ja kehottaa sallimaan sen, että farmaseutit voivat toimittaa tällaisilla resepteillä määrätyt lääkkeet laillisesti; korostaa tarvetta antaa koulutusta ja riippumattoman tieteellisen tutkimuksen tutkimustietoja kaikelle lääketieteen alan henkilöstölle, kuten lääketieteen opiskelijoille, lääkäreille ja farmaseuteille;

10. kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan parantaa kannabispohjaisten lääkkeiden yhtäläistä saatavuutta ja varmistaa, että jos ne ovat sallittuja, ne kuuluvat konkreettisiin sairauksiin vaikuttavina lääkkeinä sairausvakuutuksen piiriin samalla tavoin kuin muutkin lääkkeet; kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan potilaille turvallisen ja yhtäläisen valikoiman erityyppisiä kannabispohjaisia lääkkeitä ja varmistamaan, että erikoistuneet lääketieteen alan ammattilaiset seuraavat potilaita näiden hoidon aikana;

11. painottaa, että sen varmistamiseksi, että potilaat saavat oikeaa hoitoa, joka on tapauskohtaista ja jossa huomioidaan heidän yksilölliset tarpeensa potilaina, jotka kärsivät yhdestä tai useammista sairauksista, on olennaisen tärkeää taata, että potilaille annetaan kattavat tiedot annettavassa lääkityksessä käytettävien kasvilajikkeiden kaikista ominaisuuksista; toteaa, että tällainen tieto antaisi potilaille ja lääkäreille mahdollisuuden käyttää lääkitystä, jonka yhteydessä otetaan huomioon potilaan kokonaisvaltaiset tarpeet ja niitä vastaava hoito;

12. kehottaa jäsenvaltioita tarkastelemaan uudelleen kannabispohjaisten lääkkeiden käyttöä koskevaa lainsäädäntöään, jos tieteellisissä tutkimuksissa osoitetaan, että samaa myönteistä vaikutusta ei voida saada aikaan käyttämällä tavanomaisia lääkkeitä, jotka eivät aiheuta riippuvuutta;

13. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan kannabispohjaisten lääkkeiden riittävän saannin niin, että todellisiin tarpeisiin voidaan vastata kansallisia lääketieteellisiä normeja vastaavalla tuotannolla tai mahdollisesti kansallisia vaatimuksia vastaavien kannabispohjaisten lääkkeiden tuonnin avulla;

14. kehottaa komissiota työskentelemään jäsenvaltioiden kanssa sen takaamiseksi, että turvallinen ja valvottu lääkinnällisiin tarkoituksiin käytetty kannabis voi olla peräisin ainoastaan sellaisista kannabisvalmisteista, jotka ovat käyneet läpi kliiniset tutkimukset, sääntelyn mukaisen arvioinnin ja hyväksynnän;

15. kehottaa painokkaasti komissiota varmistamaan, että lääkekannabiksen tutkimus ja käyttö unionissa ei suosi millään tavalla rikollisia huumausaineverkostoja tai edesauta niiden laajenemista;

16. korostaa, että kannabispohjaisia lääkkeitä koskeva kattava ja todisteisiin perustuva sääntely merkitsisi lisäresursseja viranomaisille, rajoittaisi laittomia markkinoita, takaisi tuotteiden laadun ja asianmukaiset merkinnät, mikä auttaisi valvomaan myyntipisteitä, rajoittaisi näiden aineiden päätymistä alaikäisten käsiin ja antaisi potilaille oikeusvarmuuden ja turvallisen keinon käyttää kannabista lääkkeenä niin, että erityistä varovaisuutta noudatettaisiin nuorten sekä raskaana olevien naisten suhteen;

17. korostaa, että alaikäisten ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien riippuvuuden tiukka torjunta on aina sisällytettävä kaikkiin sääntelykehyksiin;

18. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle.

Lähde: Euroopan parlamentti. Korostukset minun tekemiäni.

Toivottavasti tämä päätöslauselma otetaan myös Suomessa huomioon ja mieluiten nopeasti. Omien lääkekannabisreseptieni tulevaisuus on yhä epävarma (katso blogikirjoitus Juuri nyt: Lääkekannabiksen alasajo Suomessa).

Juuri nyt: Lääkekannabiksen alasajo Suomessa

Sain reilu kuukausi sitten huonoja uutisia. Valvira on kieltänyt lääkekannabisreseptini uusinutta lääkäriä kirjoittamasta ja uusimasta lääkekannabisreseptejä. Ongelma ei kosketa vain minua, käsittääkseni kaikki tai suurin osa Suomen lääkekannabispotilaista on nyt saman ongelman edessä.

Paljon "edistystä" lääkekannabisasiassa

Erityisluvallinen lääkekannabis ei kuulu enää Kansaneläkelaitoksen korvausvelvoitteen piiriin. Tästä eräs potilas kävi oikeuttakin ja korkein hallinto-oikeus päätti, että lääkekannabista ei korvata. Myöskään vakuutusyhtiöt eivät korvaa lääkekannabista. Tämä ei kosketa minua, sillä olen itse maksanut lääkekannabikseni.

Kesäkuussa 2018 Fimea jätti myöntämättä lääkekannabiksen maahantuontioikeuden suomalaiselle proviisorille ja yhteydenotoissaan suositteli tätä vetämään itse hakemuksensa takaisin sekä keskeyttämään ja luopumaan maahantuonnista lopullisesti. Kun proviisori ei suostunut, Fimea peruutti syyskuussa 2018 maahantuontioikeuden proviisorin puolesta. Nyt apteekkien on tilattava lääkekannabis lääketukku Tamro:lta. Tamro Oyj on suomalainen lääkkeiden ja terveystuotteiden jakelija sekä terveysalan palveluiden tarjoaja. Tamro aloitti lääkekannabiksen maahantuonnin myöhemmin kuin muut suomalaiset toimijat ja se on myynyt Suomessa erityisluvallista lääkekannabista markkinoiden kalleimmalla hinnalla.

Useat suomalaiset lääkärit, jotka ovat kirjoittaneet erityisluvallisia lääkekannabisreseptejä, lopettivat lähes yhtäaikaisesti reseptien kirjoittamisen uusille potilaille keväällä 2018, jolloin he saivat kirjeen Valviran lakimieheltä. Heinäkuun 2018 lopulta alkaen ensimmäiset potilaat ovat saaneet lääkäriltään tiedon, jossa tämä ilmoittaa lääkekannabisreseptin uusimisen mahdottomuudesta ja ohjaa potilaita eteenpäin julkisen terveydenhuollon piiriin.

Lääkekannabishoito on koettu toimivaksi sekä potilaiden että lääkärien puolelta. Taustalla on Valviran laatima ja vajaan kymmenen lääkärin allekirjoittama päätös potilasturvallisuuden vaarantumisesta noin 20 potilaan kohdalla. Potilasturvallisuuden vaarantumista perustellaan mm. sillä, että ei käytetä Käypä hoito -suosituksen mukaisia lääkkeitä. Taustana näissä tapauksissa on kuitenkin jo todettu ko. valmisteiden tehottomuus.

Lääkekannabis aiotaan ilmeisesti kitkeä kokonaan Suomesta. Jokainen pääty tulpataan ja kunnolla.

Että mitähän v★ttua

MS-tauti on etenevä ja parantumaton neurologinen sairaus. Se viedään mukana hautaan, tai toisin päin. Keskushermostossa on krooninen tulehdustila, joka voi aiheuttaa lähes mitä vain oireita. Olen käyttänyt lääkekannabista kahdeksan vuotta MS-taudin hoitoon. Se on auttanut hyvin oireisiin ja taudin eteneminenkin on vähintään hidastunut huomattavasti. Vointini ja kuntoni ovat kohentuneet. Lääkärini on ollut lääkityksen toimivuudesta samaa mieltä.

Reseptini vanhenee ensin vuoden alkupuolella. Olen yrittänyt aikaisemmin uusia lääkekannabisreseptejäni julkisella puolella Keski-Suomen keskussairaalassa, mutta se ei onnistunut ja minua kohdeltiin epäasiallisesti.

Pitääkö minun hankkia jatkossa laittomasti kannabista, jonka sisältämiä kannabinoidipitoisuuksia, torjunta-aineita, homeita ja mikrobeja voi vain arvailla? Onnistuisinko kenties kasvattamaan itse lääkekannabista? Jaksaisinko kasvattamista ja laittomuutta? Entä jos valitsen huonon lajikkeen tai viljelyssä menee jotain pieleen?

Miksi ★itussa minun pitää edes kysyä tällaisia kysymyksiä. Tämä tilanne on stressannut ja väsyttänyt minua. MS:n oireita tulee enemmän pintaan ja yöunet kärsivät.

Lähde: Lääkekannabiksen käyttäjien yhdistys: Vetoomus potilasoikeuden toteutumiseksi ja pdf-tiedosto. Jos edellinen linkki ei toimi, tässä toinen linkki pdf-tiedostoon.

APUA.

Päivitin Tutkimukset-sivua

Lisäsin Tutkimukset-sivulle artikkeleita, tutkimuksia ja tutkimuskatsauksia vuosilta 2015–2018:

• Fernández-Ruiz J et al (2015). Cannabinoids in Neurodegenerative Disorders and Stroke/Brain Trauma: From Preclinical Models to Clinical Applications. Neurotherapeutics. 2015 Oct;12(4):793-806. PMID: 26260390. [html].
• Notcutt WG (2015). Clinical Use of Cannabinoids for Symptom Control in Multiple Sclerosis. Neurotherapeutics. 2015 Oct;12(4):769-77. PMID: 26289248. [html].
• Pryce G, Baker D (2015). Endocannabinoids in Multiple Sclerosis and Amyotrophic Lateral Sclerosis. Handb Exp Pharmacol. 2015;231:213-31. PMID: 26408162.
• Katchan V et al (2016). Cannabinoids and autoimmune diseases: A systematic review. Autoimmun Rev. 2016 Jun;15(6):513-28. PMID: 26876387.
• Ranieri R et al (2016). Endocannabinoid System in Neurological Disorders. Recent Pat CNS Drug Discov. 2016;10(2):90-112. PMID: 27364363.
• Abo Youssef N et al (2017). Cannabinoids for treating neurogenic lower urinary tract dysfunction in patients with multiple sclerosis: a systematic review and meta-analysis. BJU Int. 2017 Apr;119(4):515-521. PMID: 28058780.
• Kindred JH et al (2017). Cannabis use in people with Parkinson's disease and Multiple Sclerosis: A web-based investigation. Complement Ther Med. 2017 Aug;33:99-104. PMID: 28735833.
• Schimrigk S et al (2017). Dronabinol Is a Safe Long-Term Treatment Option for Neuropathic Pain Patients. Eur Neurol. 2017;78(5-6):320-329. PMID: 29073592. [html].
• Chiurchiù V et al (2017). The endocannabinoid system and its therapeutic exploitation in multiple sclerosis: Clues for other neuroinflammatory diseases. Prog Neurobiol. 2018 Jan;160:82-100. Epub 2017 Oct 31. PMID: 29097192. [html].
• Zgair A et al (2017). Oral administration of cannabis with lipids leads to high levels of cannabinoids in the intestinal lymphatic system and prominent immunomodulation. Sci Rep. 2017 Nov 6;7(1):14542. PMID: 29109461. [html].
• Oláh A et al (2017). Targeting Cannabinoid Signaling in the Immune System: "High"-ly Exciting Questions, Possibilities, and Challenges. Front Immunol. 2017 Nov 10;8:1487. PMID: 29176975. [html].
• Abrams DI (2018). The therapeutic effects of Cannabis and cannabinoids: An update from the National Academies of Sciences, Engineering and Medicine report. Eur J Intern Med. 2018 Mar;49:7-11. PMID: 29325791.
• Nielsen S et al (2018). The Use of Cannabis and Cannabinoids in Treating Symptoms of Multiple Sclerosis: a Systematic Review of Reviews. Curr Neurol Neurosci Rep. 2018 Feb 13;18(2):8. PMID: 29442178.
• Maroon J, Bost J (2018). Review of the neurological benefits of phytocannabinoids. Surg Neurol Int. 2018 Apr 26;9:91. PMID: 29770251. [html].
• Maurya N, Velmurugan BK (2018). Therapeutic applications of cannabinoids. Chem Biol Interact. 2018 Sep 25;293:77-88. PMID: 30040916.
• Gado F et al (2018). Traditional Uses of Cannabinoids and New Perspectives in the Treatment of Multiple Sclerosis. Medicines (Basel). 2018 Aug 15;5(3). PMID: 30111755. [html].

Huumetsaarin jouluyö

Huumekieltolait ja myös kannabiksen maailmanlaajuinen kielto päihteenä ja lääkkeenä ovat lähtöisin Yhdysvalloista. Nyt kun Yhdysvallat sallii kannabiksen lääke- ja jopa viihdekäyttöä osavaltio osavaltiolta, on hyvä kerrata tai ottaa selvää, mistä ja miten kaikki oikein sai alkunsa. Mistäpä opiskelu olisi mukavampaa kuin sarjakuvakirjasta?

Charles Dickensin tarinaan pohjautuva sarjakuvakertomus ”Huume­tsaarin jouluyö” kertoo hampun ja huumekieltolakien historiasta. Tarina alkaa, kun MS-tautia sairastava Mary Jane Cratchet vangitaan joulun alla kannabiksen käytöstä. Kannabis on ainoa toimiva lääke Mary Janelle hänen sairautensa hoitamiseen. Vangitsemis­määräyksen antaneelle ”huume­tsaarille” (USA:n huume­viraston johtajalle) McCzarille alkaa kuitenkin tapahtua kummia...

Tänä vuonna toteutin suomennetun sarjakuvan painetuksi kirjaksi alkuperäiseltä julkaisijalta Big Head Pressiltä hankkimallani lisenssillä. Kävin kuvien tekstit ja lisätietotekstit läpi, tekstasin puhekuplat uudelleen painetussa muodossa paremmin toimivalla kirjasinlajilla ja taitoin kirjan. Kustannussopimuksen tein Books on Demand -kustantajan kanssa. Huumetsaarin jouluyö on saatavissa esimerkiksi Adlibris-kirjakaupasta, Prisman verkkokaupasta ja toki myös BoD:n omasta kaupasta. Tänään sain itse tilaamani kirjat. Olen oikein tyytyväinen kirjan ulkoasuun (nämä kuvat sen sijaan ovat vähän suttuiset).

Kirjan alkua pääsee esikatselemaan Google-kirjoissa. Ei minulla mitään odotuksia tämän myynnistä ole, mutta kyllä se mieltä lämmittää, jos tämän joku muukin kuin minä ja vanhempani ostaa. :)

Vielä ehtii jouluksi, itselle tai lahjaksi!

Kuulumisia, haastatteluja ynnä muuta

Edellisen keväisen juoksumatkaennätyksen jälkeen alkoi oikean polven ala-/ulkosyrjällä tuntua juostessa kipua. Kun se oli tarpeeksi äitynyt, huomasin, että oireet sopivat täysin juoksijan polveen. Oliko minusta siis vihdoin tullut juoksija? :)

No ikävä vaivahan se oli, ja kesti melkein koko kesän, että se lähti kokonaan pois. Heti keväällä tunnistettuani kivun syyn aloin harjoittaa juoksijan polven ongelmakohtaan IT-jänteeseen liittyviä lihaksia ja tehdä asiaan kuuluvia venyttelyjä. Jatkan näitä yhä toivoen niiden estävän vaivan uusiutumisen.

Syyskuu on ollut kiireistä. Ajauduin puolivahingossa mukaan erääseen ohjelmointiprojektiin auttelemaan, ja kylläpä ohjelmointi on ollut mukavaa ja sujunutkin erittäin hyvin. Tämän lisäksi minua on haastateltu lääkekannabisaiheesta terve.fi-lehteen, juttu ei ole vielä ilmestynyt, ja svenska.yle.fi:hin. Svenska Ylen jutussa on myös parit videonpätkät, jotka kuvasin juttua varten puhelimen kameralla.

Lue ja katso: Medicinsk cannabis gav MS-patient livet tillbaka - läkarkåren skeptisk.

Ja näiden lisäksi juoksin vielä tämän viikon tiistaina uuden juoksumatkaennätyksen. Juoksin 11 kilometriä, aikaa meni noin tunti ja vartti. Tämä oli samalla pisin matka, mitä olen koko elämässäni juossut! Jalat kestivät ihan hyvin, vaikka olihan se jo melko raskas suoritus. Palautumisaika oli 26 tuntia. Tässä kuvakaappaus Sports-Trackeristä:

Mukavaa syksyä kaikille!

Juoksuennätys pitkästä aikaa

Vuonna 2008, jolloin sain MS-tautidiagnoosin, pystyin kävelemään noin kilometrin, minkä jälkeen olin niin väsynyt, että olisin voinut nukahtaa pystyyn, lisäksi jaloissa oli kovia kipuja.

Vuonna 2010, jolloin sain lääkekannabisreseptin, aloin harjoitella kävelyä toden teolla uudestaan. Lääkekannabis auttaa mm. hermokipuihin, jalkojen spastisuuteen sekä väsyttävään fatiikkiin.

Vuonna 2011 kävely sujui jo hyvin. Pystyin kävelemään useiden kilometrien lenkkejä. Aloin kokeilla myös juoksua. Ongelmaksi osoittautui vasen nilkka, joka kipeytyy helposti. Pisin juoksulenkkini oli 3,8 kilometriä.

Vuonna 2013 tein uuden juoksumatkaennätyksen 6,6 kilometriä. Yhä edelleen jalat ja erityisesti nilkka kipeytyivät välillä kovasti ja jouduin pitämään viikkojen taukoja. Ehkä yritin liian paljon liian nopeasti (en tunnusta).

Vuonna 2015 syksyllä juoksu alkoi taas sujua. Aloitin parin kilometrin lenkeillä 2–3 kertaa viikossa ja kasvatin hiljalleen pituutta. Tämä sama juoksuputki jatkuu nyt vuonna 2016. Toissapäivänä juoksin uuden juoksumatkaennätyksen 6,9 kilometriä. Hyvin sujui ja vauhtiakin oli 6'27 min/km (kilometrin juoksuun kului keskimäärin 6 minuuttia ja 27 sekuntia). Tästä on hyvä jatkaa kevään edetessä.

Today 4,2 km run after workout on new snow, -3°C. #running #winter #snow #juoksu #talvi #lumi

A photo posted by MS-potilas (@mspotilas) on Feb 23, 2016 at 3:33am PST

Kalson päiväuni: lääkekannabiksen sopivuuden arviointi

”Olet siis joskus juonut alkoholia? Valitettavasti et voi saada Sativexia.”

Eija Kalso on jälleen kirjoittanut lääkekannabiksesta harhaanjohtavasti ja potilaiden kannalta haitallisesti. Tällä kertaa kyseessä on Lääkärilehdessä julkaistu katsausartikkeli Kannabistako ki­pu­lääk­keek­si?, jossa kirjoittajina Kalson lisäksi ovat A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki sekä Fimean lääkevalmisteiden arvioinnin johtaja Erkki Palva. Kalso ja kumppanit antavat tällä kertaa mielikuvitustensa laukata niin, että lopputulos naurattaisi, jos asia ei olisi niin vakava. Harhaan johdetaan tällä kertaa erityisesti lääkäreitä, joiden ammattilehdessä artikkeli on julkaistu.

Heti ingressissä lyödään kortit pöytään: kannabis on turha minkään kiputilan hoidossa ja hoitoon liittyy merkittäviä riskejä erityisesti pitkään käytettäessä. Artikkeli ei kerro, mitä nämä pitkä­aikais­käytön riskit ovat, vaikka niihin viitataan vielä neljään kertaan myöhemmin artikkelissa.

Tut­ki­mus­näyt­tö ei tois­tai­sek­si tue kan­na­bik­sen käyt­töä min­kään ki­pu­ti­lan hoi­dos­sa. Kan­na­bik­ses­ta hyö­tyy vain pie­ni osa ki­pu­po­ti­lais­ta, ja hoi­toon liit­tyy mer­kit­tä­viä ris­ke­jä eri­tyi­ses­ti pit­kään käy­tet­täes­sä.

Tutkimuksia kannabiksen käytöstä erilaisissa kiputiloissa kyllä löytyy, mutta ns. kolmannen vaiheen tutkimuksia löytyy lähinnä Sativex-suusuihkeesta, jolla on taustalla Sativexin kehittänyt lääkeyhtiö GW Pharmaceuticals tutkimuksia rahoittamassa. Kannabis­kukinnon tutkimiseen ei lääkeyhtiöillä ole intressejä. Eija Kalso hyväksyy vain kolmannen vaiheen tutkimukset, muita ei ole olemassa.

Lue tästä lisätietoa lääketutkimusten vaiheista.

Varsinainen ”helmi” löytyy kohdasta Potilaiden arviointi ja seuranta. Tässä vaiheessa artikkelia kukintomuotoinen lääkekannabis on jo rajattu vaihtoehdoista pois, koska sillä ei ole tehty yhtään mitään kunnon tutkimuksia koskaan. Niinpä niin. Jäljellä on vain nabiksimoli eli Sativex.

Na­bik­si­mo­lin so­pi­vuus MS-tau­tiin liit­ty­vän spas­ti­suu­den hoi­toon ar­vioi­daan neu­ro­lo­gian yk­si­köis­sä, jois­sa pi­täi­si ol­la val­miu­det mo­nia­lai­seen ar­vioon (tau­luk­ko 6). Ki­vun hoi­don ar­viot tu­lee teh­dä vain ylio­pis­to­sai­raa­loi­den mo­nia­lai­sil­la ki­puk­li­ni­koil­la, jot­ka pys­ty­vät ot­ta­maan kantaa po­ti­laan mui­hin hoi­to­mah­dol­li­suuk­siin ja kan­ta­maan vas­tuun po­ti­laan jat­ko­hoi­dos­ta.

Hei, nyt oikeasti! Eihän kukaan saa edes Sativexia, jos sopivuus arvioidaan näillä kriteereillä. Taulukkoa tarkemmin lukiessa heräsi kysymys, mitä myrkkyä tässä oikein aiotaan kokeilla.

• Monialainen viiden asiantuntijan ryhmä selvittämässä, voidaanko Sativexia määrätä potilaalle 2–3 kuukauden arviointijaksolle! Varmaan tällaiseen on Suomessa halua eli myös varaa ryhtyä.
• Aiempi huumaavien aineiden, kuten alkoholin tai nikotiinin käyttö, on pääsääntöisesti vasta-aihe. Kannabiksen aiempi käyttö on vasta-aihe.
• Muita hoitoja ja lääkkeitä tulee kokeilla ennen lääkekannabista, ja kivun hoidossa tämä pitää sisällään opiaatit. Jos olet aiempi opiaattien käyttäjä, et voi saada lääke­kannabista. Mitäs läksit, kikkeliskokkelis.

Huolestuttavaksi asian tekee se, että yksi artikkelin kirjoittajista on Erkki Palva Fimeasta. Jos lääkäri nyt harkitsee kannabislääkitystä potilaalleen ja lisätietoja etsiessään lukee tämän katsaus­artikkelin, saattaa hän luulla, että taulukko 6:n mukainen arviointi on Fimean vaatimus erityislupaa myönnettäessä. Näin asia ei suinkaan ole. Myyntiluvallinen Sativex, jonka sopivuuden arviointiin taulukko 6 on viisaat päät yhteen lyöden laadittu, ei edes tarvitse Fimean erityislupaa. Myöskään erityisluvallisiin kannabis­kukinto­valmisteisiin, kuten Bedrocan, ei tällä hetkellä vaadita näitä kriteerejä ja toivottavasti ei jatkossakaan. Silloin lääkekannabista ei Suomessa saisi enää kukaan.

Tämä ”katsausartikkeli” on hysteeristä vainoharhaisuutta lääkekannabiksen vaarallisuudesta ja lääkärien johtamista harhaan. Eija Kalson ristiretki jatkuu, ja potilaat kärsivät.

Parahin Eija Kalso, lääkekannabis auttaa minulla MS-taudin hermokipuihin. Kun käytän sitä säännöllisesti, viiltävät hermokivut pysyvät kokonaan poissa. Lääkekannabis auttaa minulla myös muihin MS-tautini oireisiin, mm. jatkuvaan pahoinvointiin sekä lihasjäykkyyteen. Olen käyttänyt lääkekannabista yli viisi vuotta enkä ole havainnut haittoja pitkäaikaiskäytössä, vointini on kohentunut ja käytettävä annos pienentynyt. Ai niin, minähän olen vain potilas enkä kolmannen vaiheen lääketutkimus. Potilasta ei tarvitse kuunnella.

Missä ovat potilaan oikeudet?

Lääkekannabisreseptini uusittiin

Elokuussa 2015 sain huonoja uutisia. Lääkekannabisreseptini kirjoittanut ja uusinut lääkäri lopetti täysin lääkekannabisreseptien kirjoittamisen. Omat reseptini olin uusinut edellisen kerran joulukuussa 2014.

Yritin ensin uusia reseptit julkisella puolella. Terveyskeskuksessa kävin marraskuussa, ja sitä kautta sain lähetteen sairaalan neurologian poliklinikan lääkärille. Aika neuron polille oli tämän vuoden alussa, ja käynti siellä oli yhtä tyhjän kanssa. En saanut minkäänlaista apua enkä tukea tilanteessani. Pahan mielen sain ja lisää epävarmuutta tulevaisuudesta. Laskuttaa silti kehtasivat.

Seuraavaksi otin yhteyttä läheisten kaupunkien yksityisten lääkäriasemien neurologeihin sähköpostilla, selitin tilanteeni ja kysyin, onnistuuko reseptien uusiminen. Lähetin kuusi sähköpostia, joihin sain vain yhden vastauksen. Vastaaja kieltäytyi vedoten vähäiseen kokemukseensa MS-taudin suhteen, pisteet silti vastaamisesta. Miksi lääkärit eivät vastaa sähköposteihin?

Lopulta ratkaisu löytyi yksinkertaisesti. Lähetin sähköpostia Lääkekannabiksen käyttäjien yhdistykselle (info@laakekannabis.fi), ja selostin ongelmani. Lopputulemana sain tiedot lääkäristä, joka todennäköisesti reseptini uusisi. Kävin tämän lääkärin vastaanotolla, hän uusi reseptit ja kirjoitti erityislupahakemukset. Fimea hyväksyi hakemukset ja nyt minulla on jälleen uusitut voimassa olevat reseptit.

Kuvittelin, että lääkekannabis on jo hyväksytympi asia Suomen lääkäreiden keskuudessa. Ainakin, jos potilas on jo vuosia käyttänyt lääkettä ja se on toiminut hyvin. Mutta olin lääkekannabiskuplassa. Kuka tahansa lääkäri (ei tarvitse olla neurologi), jonka oikeuksia ei ole rajoitettu, voi kirjoittaa lääkekannabisreseptin ja hakea erityislupaa. Mutta kenenkään lääkärin ei tarvitse kenellekään kirjoittaa tai uusia lääkekannabisreseptiä.

Asiat eivät ole lääkekannabiksen suhteen Suomessa oikein minkäänlaisella tolalla. Periaatteessa sitä voi tarvittaessa saada, mutta täysin eri asia sitten on, saako sitä oikeasti.

Professori: ”Lääkekannabis aiheuttaa riippuvuutta”. MS‑potilas kommentoi.

Suomen kuvalehdessä julkaistiin 12.6.2015 juttu ”Professori: Lääkekannabis aiheuttaa riippuvuutta”. Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun luin professori Kalson mielipiteitä tietäen, kuinka totena professorisnaisen puheita moni pitää. Tässä bloggauksessa esitetään samat kysymykset ja kuullaan samat vastaukset Kalsolta ja Knuutilalta, mutta lisäksi kuullaan myös potilasta, eli allekirjoittanutta.

---

Apteekkari Markku Knuutila on vakuuttunut lääkekannabiksen hyödyistä. Ongelmana ovat lähinnä asenteet, hän sanoo. ”Opiaatteja ja morfiinijohdannaisia määrätään surutta, vaikka miedolla kannabiksella selviäisi huomattavasti vähemmällä.”

Eija Kalso, kipulääketieteen professori, on kriittisempi. ”Apteekkarit harjoittavat liiketoimintaa. He eivät hoida potilaita eikä heillä ole vastuuta potilaista.”

MS-potilas, MS-tautia sairastava eläkkeellä oleva yksityisyrittäjä, on käyttänyt hollantilaisen Bedrocan BV -yrityksen tuottamia lääkekannabiksia vuodesta 2010. ”Neurologi on kirjoittanut minun reseptini, ei apteekkari. Neurologilla on hoitovastuu. Ei apteekkarin tietenkään tarvitse minua hoitaa, lääkkeiden toimitus riittää.”


Onko lääkekannabis hyvä lääke?

Knuutila: ”Valtaosa potilaista on saanut siitä avun kipuihinsa ja vaivoihinsa. Lääkäri valitsee potilaat tiukalla seulalla.”
Kalso: ”Ei ole. Jos hyvältä lääkkeeltä edellytetään, että se on osoitettu tutkimuksissa tehokkaaksi ja turvalliseksi, niin ei ole.”
MS-potilas: ”Kannabis auttaa minulla moniin MS-tautini oireisiin. Näitä oireita ovat mm. pahoinvointi, spastisuus (lihasjäykkyys), lihaskrampit, hermokivut, puutuneisuus, allodynia (puutuneen ihon kosketuskipu), virtsaamisongelmat, huonontunut lämmönsieto ja kognitiiviset ongelmat. Kannabis on osoittautunut minulla hyväksi lääkkeeksi.”

Kuinka tarkasti lääkekannabista on tutkittu?

Knuutila: ”Sitä on tutkittu vuosikymmenet. Itse asiassa sitä tutkittiin jo tuhansia vuosia sitten Kiinassa ja Intiassa nimenomaan lääkinnällisessä tarkoituksessa. Nyt Israel on tutkimuksen kärkimaita.”
Kalso: ”Sativexia on tutkittu varsin hyvin MS-taudin osalta mutta muissa käyttötarkoituksissa puutteellisesti. Kannabiskukintovalmisteiden ja muiden vastaavien tutkimus on täysin riittämätön.”
MS-potilas: ”Komppaan Knuutilaa ja esitän keräämäni luettelon tieteellisistä tutkimuksista liittyen kannabiksen lääkekäyttöön MS-taudissa, tällä hetkellä listalla on 83 tutkimusta.” Tämän blogin Tutkimukset-sivu.

Kuka lääkekannabiksesta hyötyy?

Knuutila: ”Apua on saatu MS-tautiin, neurologisiin kipuihin, unettomuuteen, aidsiin, tiettyihin syöpälajeihin, epilepsiaan. Kipupotilaat ovat voineet vähentää vahvoja opiaattijohdannaisia tai jopa luopua niistä. Kelan mukaan yli 400 000 potilasta saa säännöllisesti opiaattijohdannaisia, osa jopa 10–15-kertaisia annoksia ohjeisiin verrattuna. Heistä moni on jäänyt lääkekoukkuun.”
Kalso: ”Osa MS-potilaista hyötyy, mutta esimerkiksi hermovauriokivuista kärsivät eivät hyödy, kuten Lancet Neurology -lehden katsauksessa osoitetaan. Sellaiset henkilöt voivat hyötyä, joiden ahdistusta kannabis lievittää ja siten kipukaan ei tunnu niin pahalta. Kannabiksen käyttäjät hyötyvät: he saavat sitä virallista kautta. Ne hyötyvät, joiden ansioon se liittyy. Ja mediakin hyötyy. Aika iso vyyhti.”
MS-potilas: ”Saan lääkekannabiksesta monia hyötyjä, ei pelkästään kivun lievitykseen, vaan moneen muuhunkin oireeseen. En sulje myöskään pois sitä, että lääkekannabis vaikuttaisi MS-taudin etenemiseen. Sen verran hyvään kuntoon olen itseni saanut reseptin saamisen jälkeen, vaikka sairauteni on etenevää muotoa.”

Mitä haittavaikutuksia lääkekannabiksella on?

Knuutila: ”Prahan kongressissa maaliskuussa vallitsi yksimielisyys siitä, että sivuvaikutukset ovat vähäiset, kun käyttö on ohjeiden mukaista. Aiemmin on tuotu esiin, että alle 15-vuotiaana aloitettu säännöllinen viihdekäyttö olisi yhteydessä skitsofrenian puhkeamiseen. Uudessa italialaisessa tutkimuksessa lääkekannabista on päinvastoin käytetty skitsofrenian hoitoon.”
Kalso: ”Tämä on mahdollista mutta äärimmäisen harvinaista. Näyttö siitä, että nuorena aloitettu kannabiksen käyttö aiheuttaa psykoosia, on vahva. Knuutilan kommentti on näin esitettynä vaarallinen. Meidän potilaistamme suurin osa on lopettanut lääkekannabiksen haittavaikutusten vuoksi: älyllisten toimintojen heikkenemistä, muistamattomuutta, keskittymisvaikeuksia, väsymystä. Ja merkittävä haitta ovat tietysti vakavat psykiatriset sairaudet.”
Knuutila: ”Mielenkiintoinen näkemysero alan kansainvälisten tutkijoiden ja Kalson välillä.”
MS-potilas: ”Knuutila sai tässä viimeisen sanan, mikä oli mielestäni oikein. Lääkekannabis päihdytti aluksi (käytön alussa pari viikkoa), jolloin sillä varmasti oli vaikutuksia kognitioon. En silti ollut aivokuollut, ja päihdyttävyys katosi käyttöä jatkaessa täysin. Ennen lääkekannabiksen aloitusta olin paljon pahemmassa (MS-taudin aiheuttamassa) aivosumussa kuin edes tuo lievästi päihtynyt tila oli. Mitään "skitsoja oloja" ei ole tullut, mikä ei tietenkään tarkoita, ettei jollekin sellaisia voisi tulla. En ole kuullut mielenterveysongelmista lääkekannabiksen käyttäjillä.”

Aiheuttaako lääkekannabis riippuvuutta?

Knuutila: ”Valvotuissa olosuhteissa ei.”
Kalso: ”Kyllä aiheuttaa. Tosin riippuvuus ei kehity kaikille. Mutta sitten kun se on kehittynyt, sitä on todella vaikea hoitaa.”
MS-potilas: ”Mikäköhän tämä Kalson mainitsema vaikeasti hoidettava kannabisriippuvuus oikein on? THL:n sivuilla on taulukko, jossa vertaillaan eri päihteiden riippuvuuspotentiaalia: Riippuvuutta aiheuttavien aineiden vertailu. Päihdekannabis, jossa usein on minimoitu CBD:n määrä, eli se päihdyttää enemmän, on arvioitu kofeiiniakin heikommaksi riippuvuuden aiheuttajaksi. Se on heikoimmin riippuvuutta aiheuttava kaikista vertailun aineista.”

Onko lääkekannabista liian vaikea saada Suomessa?

Knuutila: ”Ehdottomasti, prosessi on kohtuuttoman vaikea ja pitkä. Lääkekannabiksen määräys on pyritty keskittämään yliopistosairaaloiden kipuklinikoille, jotka kokeilevat ensin kaikki muut kipulääkkeet, myös kovat opiaattijohdannaiset. Tämä on potilaalle rankkaa. Asia voisi olla päinvastoin.”
Kalso: ”Kipuklinikoilla ei toimita näin.”
Knuutila: ”Lisäksi kokeillaan vain yksittäisiä, eristettyjä kannabinoideja eikä Bedrocania (erityisluvallinen valmiste), jolla on vähemmän sivuvaikutuksia.”
Kalso: ”Minä sanoisin, että lääkekannabista on jopa liian helppo saada. Näen tapauksia, joissa asiat ovat menneet huonosti, ja joudun arvioimaan, millaisissa tilanteissa lupia on haettu ja myönnetty.”
MS-potilas: ”Opiaatteja ja opioideja on helppo saada. Lääkekannabista ei ole kovin helppo saada.”

Miten vertaisitte lääkekannabista keskushermostoon vaikuttaviin kipulääkkeisiin, opiaatteihin?

Knuutila: ”Prahan kongressissa todettiin, että YK teki virheen luokitellessaan huumausaineita 1940-luvulla. Kannabis pantiin kiireessä ’varmuuden vuoksi’ samaan kategoriaan kuin opiaatit, kokaiini ja amfetamiini. Se kuuluisi miedoimpaan kategoriaan. Opiaatit aiheuttavat useita kuolemantapauksia, lääkekannabis ei ensimmäistäkään.”
Kalso: ”Tietyllä tavalla opioidit ovat vaarallisempia kuin lääkekannabis. Ylisuuri annos voi tappaa, ja riippuvuus kehittyy herkemmin. Mutta nykyaikaisessa kirurgiassa ja syöpäkipujen hoidossa ne ovat korvaamattomia. Kannabis ei mitenkään pysty korvaamaan niitä. Muiden kipujen hoito opioideilla onkin sitten kyseenalaista. Suomessa käytetään niitä selvästi liikaa.”
MS-potilas: ”Kannabiksen ei tarvitse korvata kirurgiassa ja syöpäkipujen hoidossa käytettäviä opioideja. Mutta on muunlaisia sairauksia ja sairaustiloja, kuten kroonisia kiputiloja, joissa kannabis voi olla huomattavasti parempi, miedompi ja vähemmän koukuttava vaihtoehto. Suomessa käytetään selvästi liikaa opioideja, tästä olen samaa mieltä Kalson kanssa.”

vai
Onko lääkekannabis liian kallista potilaalle?

Knuutila: ”Sativex maksaa reilut 600 euroa kuussa, Bedrocan noin 300 euroa. Ilman Kela-korvausta lääke on kallis. Korvaus olisi potilaalle tärkeä.”
Kalso: ”Se on erittäin kallista. Jos on hyvä näyttö, että lääkkeestä on potilaalle suuri hyöty eikä haittoja, yhteiskunnan pitäisi korvata se. Myös reseptiä kirjoittavalla lääkärillä on vastuu: pitäisi miettiä, pystyykö potilas maksamaan lääkkeen. Mutta automaattista Kela-korvausta en kannata.”
MS-potilas: ”Lääkekannabis on kallista. Sativexia ei käytetä siksi, että se on mieto (huono hoitovaste) ja kallis. Knuutila arvioi, että Bedrocan-lääkitys on noin 300 euroa kuussa, tämä on aika tarkalleen sama kuin minulla: viikossa kuluu n. 5 grammaa lääkekannabista. Omien laskelmieni mukaan Sativex tulisi jopa 5 kertaa kalliimmaksi, jos halutaan saada sama määrä lääkitseviä kannabinoideja.” Kustannusvertailu: Sativex on kallista!

Onko lääkekannabiksen väärinkäyttö riski?

Knuutila: ”Yrityksiä on ollut vain muutamia. Kontrolli on tarkka, tarkempi kuin monilla opiaattijohdannaisilla. Jos väärinkäyttöä esiintyy, lupa evätään välittömästi. Lääkekannabiksella ei ole mitään tekemistä viihdekäytön kanssa.”
Kalso: ”Totta kai siihen liittyy väärinkäyttöä. Jos ei liittyisi, sitä tutkittaisiin ja käytettäisiin ihan eri tavalla. Olen ihmetellyt, miksi erityisluvallisia kannabisvalmisteita haetaan koko ajan enemmän, vaikka Sativex olisi käytettävissä. Todennäköisesti siksi, että niistä saa nopeamman vaikutuksen. Se ehkä kuvastaa sitä, että niistä haetaan jotain muuta kuin kipuun liittyvää vaikutusta.”
Knuutila: ”Moni potilas on kokeillut Sativexia mutta palannut Bedrocaniin, koska ei ole saanut siitä apua. Turha professorin aliarvioida potilaiden hoitovasteita ja syyttää heitä narkkareiksi.”
MS-potilas: ”Erityisluvallisia kannabisvalmisteita haetaan mielestäni enemmän vain siksi, että Sativex on niin pirun kallista, 2-5 kertaa kalliimpaa potilaalle kuin Bedrocan, ks. edellinen kysymys. Sativex on myös melko uusi tulokas, erityisluvallista kannabista (Bedrocan) sen sijaan on määrätty Suomessa jo vuodesta 2006.”

Missä tilanteessa itse määräisitte potilaalle kannabista?

Kalso: ”MS-potilaille olen kokeillutkin, mutta potilaiden mielestä hyödyt eivät ole olleet riittävät verrattuna haittoihin.”
MS-potilas: ”On myös potilaita, joiden mielestä lääkekannabiksesta on lähes yksinomaan hyötyä, ja se korvaa usean lääkkeen. Terveisiä mm. täältä näppäimistön takaa. Suurin ’haittavaikutus’ itsellä on melko kova hinta, n. 300 euroa kuussa. Yhteiskunta ei tule vielä kustannuksissa vastaan, vuositasolla kustannus on siis suuri.”

Hollannissa lääkekannabista käytetään myös syöpäkipuihin ja aidsin oireisiin, Yhdysvalloissa ahdistukseen ja unettomuuteen. Seattlessa lääkekannabista saa jopa automaatista. Miten suhtaudutte tähän?

Knuutila: ”Automaatteja ei missään tapauksessa. Hoidon täytyy olla yhteistyötä potilaan, lääkärin, sairaanhoitajan ja apteekin kanssa.”
Kalso: ”Automaatit ovat täysin lääketieteen etiikan vastaisia. Kuolemaan johtavan sairauden oireisiin kannabista voi käyttää, jos siitä on hyötyä. Ahdistukseen ja unettomuuteen sitä ei tulisi käyttää.”
MS-potilas: ”Kannabisautomaatit - only in America... Toisaalta ei kai niistäkään lääkekannabista saa kuin lääkärin reseptillä, jonkinlainen automatisoitu apteekin korvike siis. Yhdysvalloissa lähinnä Kaliforniassa lääkekannabista käytetään vähän kaikkeen, muualla on tiukemmat säädökset. Kuvitellaan tilanne, jossa potilas käyttää kannabista ahdistukseen ja unettomuuteen, ja kokee saavansa siitä apua paremmin kuin muista lääkkeistä. Täytyykö potilaan tällöin joko voida huonommin (ei kannabista) tai tehdä itsestään rikollinen (käyttää kannabista), vai olisiko parempi, että lääkekannabisresepti olisi mahdollista saada?”

Liittyykö lääkekannabikseen yleisiä väärinkäsityksiä?

Knuutila: ”Lääkekannabispotilaat leimataan vieläkin väärinkäyttäjiksi, vaikka he ovat vakavasti sairaita ihmisiä, jotka ovat saaneet avun. Monet lääkärit pelkäävät huumelääkärin leimaa. He eivät uskalla ottaa vastaan potilaita eivätkä edes keskustella kollegoiden kanssa aiheesta. Asenteet ovat yllättävän tiukassa. Suomeen tarvitaan ulkomaisia, asiaan perehtyneitä lääkäreitä ja tutkijoita kertomaan asioista ennakkoluulottomasti.”
Kalso: ”Yleinen väärinkäsitys on se, että kannabis olisi tehokas ja turvallinen lääke ja että se pitäisi vapauttaa myös muuhun käyttöön. Käsitys on suhteettoman positiivinen tosiasioihin verrattuna.”
MS-potilas: ”Yleinen väärinkäsitys on, että kannabiksen lääke- ja viihdekäyttö on samanlaista ja sama asia. Kannabis palaa ja Bob Marley soi, tomaattisilmäinen ’käyttäjä’ höhöttelee television piirretyille. Asenteet ovat niin tiukassa, että faktoillakin on niitä vaikea läpäistä.”

Markku Knuutila
• 68-vuotias proviisori ja apteekkineuvos, Tampere
• Apteekkari, apteekki Tampereella ja Turussa

Eija Kalso
• 60-vuotias lääketieteen ja kirurgian tohtori, Helsinki
• Kipulääketieteen professori Helsingin yliopistossa, ylilääkäri Hyksin kipuklinikalla

MS-potilas
• 44-vuotias sairauseläkkeellä oleva insinööri ja yksityisyrittäjä tietotekniikan alalta
• MS-tautidiagnoosi vuonna 2008, oireita sitä ennen 18 vuoden ajan
• MS-tauti, etenevä
• lääkekannabisresepti vuodesta 2010

---

Onko tosiaan niin, että potilas ei voi itse osata kertoa, auttaako lääke vai ei? Voiko ainoastaan tutkimus kertoa tämän? Mielestäni näin ei ole. Yksittäisessä tutkimuksessa on aina tietynlainen tutkimusasettelu, lääkkeiden annostus (määrä ja tapa), yms. Tutkimusasettelu ei aina välttämättä ole sellainen, että tuloksia saadaan. On myös runsaasti tutkimuksia, joissa tuloksia on saatu. Ja tuhansia lääkkeeseen tyytyväisiä potilaita.

Lue myös Suomen Kuvalehden artikkeli lauantailta 13.6. ”Lääkekannabiksen suosio kasvaa”.