Hyvää uutta vuotta 2021!

Juoksuharrasteluni jatkui vuonna 2020, ja sainkin juostua uuden vuosimatkaennätyksen 1322,9 km. Vuonna 2019 juoksin edellisen ennätykseni 1055,2 km.

Lisäksi kävelin ja patikoin kohtalaisen paljon, yhteensä 1055,9 km. Vuosi on ollut kaikkiaan ihan hyvä, olen pysynyt terveenä, etäisyyden pitäminen ihmisiin koronaviruksen takia ei ole ollut minulle vaikeaa. MS-tauti ei ole mielestäni edennyt. Lääkekannabisreseptit, jotka pitää uusia vuosittain, sain uusittua kesällä.

Tämä blogihan on jo pitkään ollut todella hiljainen. Jos haluat seurata tiiviimmin kuulumisiani, niin "löydät" minut Twitteristä ja Instagramista. Tässä vuoden 2020 pidetyimmät Instagram-kuvani:

Ensi vuosi saattaa olla parempi kuin tämä vuosi. Hyvää uutta vuotta 2021!

Uuteen vuosikymmeneen

Olen selvinnyt hyvin MS-taudin kanssa siitä asti, kun vuonna 2010 sain reseptin lääkekannabikseen. Lääkekannabis mm. poistaa hermokipuja, lihasjäykkyyttä ja pahoinvointia niin, että pystyn kuntoilemaan ja syömään kunnolla, ja fyysinen kunto onkin noussut tässä vuosien mittaan. Uusia oireita ei ole ilmaantunut, eli myös taudin eteneminen vaikuttaa pysähtyneen.

Lääkekannabiksen kanssa suurin ongelma on ollut epävarmuus lääkityksen jatkuvuudesta. Reseptit pitää uusia ja erityisluvat hakea vuosittain. Kelan paimenkirjeen vuosimallia 2018 jälkeen tämän vuoden alussa oli jälleen epävarmuus, saanko reseptini uusittua. Onneksi sain. En minä kovin mielelläni näin hyvin toimivasta lääkkeestä luovu, vaikka se onkin suhteellisen kallista eikä Kela-korvausta tipu.

Juoksu ja muita kuntoiluja

Juoksin tänä vuonna yhteensä 1055,2 km. Se on reilusti pisin matka, mitä olen yhtenäkään elämäni vuotena juossut. Edellinenkin vuosimatkaennätys, 641 km, on MS-taudin sairastamisen ajalta, vuodelta 2017. Pisin yksittäinen juoksumatka oli 16,2 km, joka on myös koko elämäni aikainen ennätys. En minä edes ollut ennen MS-tautidiagnoosia juoksemisesta yhtään kiinnostunut.

Vertailun vuoksi, maratonjuoksu on pituudeltaan 42,195 km ja 25 maratonmatkaa on yhteensä 1054,875 km. Tuo matka ja vähän päälle tuli siis juostua vuoden aikana.

Kotikuntosalilla kuntoilin 134 kertaa, useimpina viikkoina kolme kertaa viikossa. Penkkipunnerruksessa tein uuden ennätyksen 80 kg ja takakyykyssä nousi 72 kg, ennätys parani 3,5 kiloa. Hiihdin 212 km ja kävelin hieman yli 400 km. Pyöräily jäi tänäkin vuonna aika vähiin, vain 62 kilometriä.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin

Kiitos seuraajilleni blogissa, Twitterissä ja Instagramissa. Tässä vuoden 2019 yhdeksän eniten tykättyä kuvaa Instagram-tililtäni:

Hyvää uutta vuotta 2020!

Juoksu sujuu, osa 2019

Juoksuni takkuili vielä alkuvuonna viime kesästä asti vaivanneen oikean jalan juoksijan polven takia. Lisäksi huoli lääkekannabisreseptien uusimisesta vaikutti jossain määrin kokonaisvaltaisesti vointiin. Mutta myöhemmin keväällä juoksu lähti taas sujumaan, paremmin kuin koskaan aiemmin. Tässä on tullut muutamia omia ennätyksiäkin juostua.

Viikko 25/2019: ennätys 38,3 km juoksua yhteensä viikossa
Kesäkuu 2019: ennätys 106,3 km juoksua yhteensä kuukaudessa
12.6.2019: pisin polkujuoksumatkani 12,9 km
1.7.2019: pisin juoksumatkani 15,4 km

Tämän verran hengissä olin heti 15,4 km juoksun jälkeen. Kuuma oli. Aikaa juoksuun meni vähän alle 1 tunti ja 40 minuuttia. Taustalla kukkivat valamonruusu ja keltapäivänliljat.

Hyvää uutta vuotta 2019!

Kuntoilin jälleen paljon vuonna 2018. Juoksukilometrejä kertyi aluksi hyvin, mutta elokuussa "vanha vaiva" parin vuoden takaa palasi: juoksijan polvi, eli ärtynyt IT-jänne oikeassa jalassa. Loppuvuosi on mennyt sitä parannellessa, olen juossut vain harvoin ja melko lyhyitä lenkkejä. Vuoden kokonaisjuoksumatkaksi tuli 512 km. Vuoden kävelymatka oli 277 km ja hiihtomatka 126 km. Polkupyöräily jäi jostain syystä hyvin vähälle. Ehkä ensi vuonna taas.

Kuntosaliharjoituksia tein noin kolme kertaa viikossa, yhteensä 136 kertaa vuoden aikana. Uusia ennätyksiäkin syntyi. Penkkipunnerruksessa nostin 78½ kg (vanha ennätys oli 75 kg), ja kyykkäsin 68½ kg (vanha ennätys 62½ kg). Itse painan noin 68½ kg. Crosstrainerilla sätkin kuntosaliharjoitusten lämmittelyksi ja jäähdyttelyksi yhteensä 336 km.

Näin jälkikäteen tuntuu, että vuosi 2018 hujahti nopeasti ohi. MS-tauti on pysynyt hyvin hallinnassa lääkekannabiksen ja kuntoilun avulla, etenemistä en ole havainnut. Vuoden loppupuolella tuli jälleen epävarmuus lääkekannabisreseptien uusimisesta jatkossa, eikä asia ole vielä selvinnyt. Kerron sitten ensi vuonna blogissa, kuinka asian kanssa käy.

Minut löytää myös Twitteristä ja Instagramista, joissa päivityksiä tulee huomattavasti useammin kuin nykyisellään tänne blogiin. Lopuksi koosteena tykätyimmät yhdeksän kuvaa Instagram-tililtäni vuodelta 2018: mm. lääkekannabista, kuntoilua, pizzaa ja olutta. Tervetuloa seuraamaan! Hyvää uutta vuotta 2019!

Vuosi 2017 päättyy – tervetuloa 2018!

Taas on vuosi hyvin lähellä loppuaan, ja blogikirjoitukset ovat jääneet tänä vuonna vähintäänkin vähäiselle. Räävin hieman vuotta kasaan perinteiseen tapaani.

Pidempiä lomamatkoja tein vaimoni kanssa tammikuussa Rukalle, heinäkuussa Ylläkselle ja syys-lokakuussa Italiaan Toscanaan. Lisäksi kaikenlaista pienempää ja isompaa on mahtunut vuoteen. Ja sitä kuntoilua, erityisesti kuntosalia ja juoksua.


Viime vuonna (2016) tein elämäni juoksuennätyksen, 400 km vuodessa. Tänä vuonna tein uuden, yhteensä 641 kilometriä juoksua vuonna 2017! Lisäksi juoksin elämäni pisimmän yksittäismatkan 14,5 km.

Juoksun lisäksi kävelin yli 370 kilometriä, hiihdin 114 km ja pyöräilin 111 km, josta maastopyöräilyä oli 46 km. Kotikuntosalilla kuntoilin 132 kertaa, hieman yli 90 tuntia. Tänä vuonna sivusin edellisvuotista penkkiennätystä 75 kg, ja tein uuden kyykkyennätyksen 62½ kg. Kuntosalien lämmittelynä ja jäähdyttelynä poljin crosstraineria 338 km.

Vointini MS-taudin kanssa on säilynyt hyvänä, lääkekannabis auttaa oireisiin, pystyn kuntoilemaan ja fyysinen kuntoni on noussut edelleen. Ensi vuonna MS-tautidiagnoosini täyttää jo 10 vuotta.

Blogin päivitystahti on laskenut myös sosiaalisen median käyttöönoton myötä. Jos haluat lukea kuulumisiani useammin, voit ryhtyä vakoilemaan minua Twitterissä ja Instagramissa.

Hyvää uutta vuotta 2018!

Juoksun vuosi 2016

Vuosi vaihtuu. Kiitos lukijoille, tukijoille ja muille. Vointini on pysynyt hyvänä ja kunto jopa parantunut MS-taudista huolimatta.

Tänä vuonna juoksin enemmän kuin koskaan aiemmin elämässäni. Kokonaismatka nousi yli 400 kilometrin, ja juoksin kolme yli kymmenen kilometrin lenkkiä.

Vuonna 2016 juoksun lisäksi patikoin 21 km, hiihdin 200 km ja kävelin 440 km. Polkupyörällä poljin mukavat 515 kilometriä. Crosstrainerilla taitoin matkaa 380 kilometriä. Kuntosalikertoja tuli vuodelle 151, aikaa kuntosaleihin käytin 105 tuntia. Kuntosalilla punnersin penkistä 75 kiloa, mikä on oma ennätykseni.

Vanhoja vuodenvaihteen liikuntatilastojani blogissani: 2011, 2012, 2013, 2014 ja 2015 (joskus voisi tehdä jotain vuosikohtaistakin vertailua).

Hyvää uutta vuotta 2017!

Kuulumisia, haastatteluja ynnä muuta

Edellisen keväisen juoksumatkaennätyksen jälkeen alkoi oikean polven ala-/ulkosyrjällä tuntua juostessa kipua. Kun se oli tarpeeksi äitynyt, huomasin, että oireet sopivat täysin juoksijan polveen. Oliko minusta siis vihdoin tullut juoksija? :)

No ikävä vaivahan se oli, ja kesti melkein koko kesän, että se lähti kokonaan pois. Heti keväällä tunnistettuani kivun syyn aloin harjoittaa juoksijan polven ongelmakohtaan IT-jänteeseen liittyviä lihaksia ja tehdä asiaan kuuluvia venyttelyjä. Jatkan näitä yhä toivoen niiden estävän vaivan uusiutumisen.

Syyskuu on ollut kiireistä. Ajauduin puolivahingossa mukaan erääseen ohjelmointiprojektiin auttelemaan, ja kylläpä ohjelmointi on ollut mukavaa ja sujunutkin erittäin hyvin. Tämän lisäksi minua on haastateltu lääkekannabisaiheesta terve.fi-lehteen, juttu ei ole vielä ilmestynyt, ja svenska.yle.fi:hin. Svenska Ylen jutussa on myös parit videonpätkät, jotka kuvasin juttua varten puhelimen kameralla.

Lue ja katso: Medicinsk cannabis gav MS-patient livet tillbaka - läkarkåren skeptisk.

Ja näiden lisäksi juoksin vielä tämän viikon tiistaina uuden juoksumatkaennätyksen. Juoksin 11 kilometriä, aikaa meni noin tunti ja vartti. Tämä oli samalla pisin matka, mitä olen koko elämässäni juossut! Jalat kestivät ihan hyvin, vaikka olihan se jo melko raskas suoritus. Palautumisaika oli 26 tuntia. Tässä kuvakaappaus Sports-Trackeristä:

Mukavaa syksyä kaikille!

Juoksuennätys pitkästä aikaa

Vuonna 2008, jolloin sain MS-tautidiagnoosin, pystyin kävelemään noin kilometrin, minkä jälkeen olin niin väsynyt, että olisin voinut nukahtaa pystyyn, lisäksi jaloissa oli kovia kipuja.

Vuonna 2010, jolloin sain lääkekannabisreseptin, aloin harjoitella kävelyä toden teolla uudestaan. Lääkekannabis auttaa mm. hermokipuihin, jalkojen spastisuuteen sekä väsyttävään fatiikkiin.

Vuonna 2011 kävely sujui jo hyvin. Pystyin kävelemään useiden kilometrien lenkkejä. Aloin kokeilla myös juoksua. Ongelmaksi osoittautui vasen nilkka, joka kipeytyy helposti. Pisin juoksulenkkini oli 3,8 kilometriä.

Vuonna 2013 tein uuden juoksumatkaennätyksen 6,6 kilometriä. Yhä edelleen jalat ja erityisesti nilkka kipeytyivät välillä kovasti ja jouduin pitämään viikkojen taukoja. Ehkä yritin liian paljon liian nopeasti (en tunnusta).

Vuonna 2015 syksyllä juoksu alkoi taas sujua. Aloitin parin kilometrin lenkeillä 2–3 kertaa viikossa ja kasvatin hiljalleen pituutta. Tämä sama juoksuputki jatkuu nyt vuonna 2016. Toissapäivänä juoksin uuden juoksumatkaennätyksen 6,9 kilometriä. Hyvin sujui ja vauhtiakin oli 6'27 min/km (kilometrin juoksuun kului keskimäärin 6 minuuttia ja 27 sekuntia). Tästä on hyvä jatkaa kevään edetessä.

Today 4,2 km run after workout on new snow, -3°C. #running #winter #snow #juoksu #talvi #lumi

A photo posted by MS-potilas (@mspotilas) on Feb 23, 2016 at 3:33am PST

4 kilometrin juoksu ja Google+-sivu

Juoksuennätys

Edellinen 3,8 kilometrin juoksumatkaennätykseni ehti olla voimassa vajaan kuukauden. Viime lauantaina rikoin sen juoksemalla 4 kilometriä.

MS-potilas @ Google+

YouTuben kautta minullakin on nyt jonkinlainen Google+-sivu ja piirit (circles) käytössä, joten sitäkin kautta voi jatkossa ottaa halutessaan minuun yhteyttä. Linkki sivulleni löytyy myös sivupalkista Tietoja minusta -kohdasta kuvakkeena:
Myös helposti muistettava pikaosoite gplus.to/mspotilas on käytössä.

Juoksumatka 3,8 kilometriä!

Eilen lauantaina paransin edellistä juoksuennätystäni vielä sadalla metrillä: juoksin yhteen menoon 3,8 kilometriä.

Juoksuennätys uusin jaloin

Vuonna 2011 kun kävely alkoi sujua, kokeilin innokkaasti myös juoksua (välillä vähän turhankin innokkaasti, jalkojen kestävyyteen nähden). Tuolloin juoksin (oman muistini mukaan) elämäni pisimmän kertamatkan, 3,6 kilometriä. Jalat kipeytyivät pitkäksi aikaa.

Vuonna 2011:
Juoksin yhteensä 3,6 kilometriä yhteen menoon. Näin pitkää matkaa en ole ainakaan intin jälkeen kertajuoksuna juossut, enkä ole ihan varma olenko juossut sielläkään tai koko elämäni aikana.

Vuonna 2012 kuntoiluohjelmaani, joka muutenkin laitettiin tuolloin uusiksi vähän paremmalla asiantuntemuksella kuin omani, tuli mukaan monipuoliset jalkatreenit. Nyt jaloissa rupeaa olemaan voimaa eri tavalla kuin puolitoista vuotta sitten. Ovat ne vähän eri näköisetkin, ei enää mitkään linnunkoivet. Pieniä matkoja olen välillä juossut ja vahvistanut jalkojen juoksukestävyyttä. Viime viikon keskiviikkona juoksin 3,5 kilometriä, jalat eivät kipeytyneet. Tämän viikon keskiviikkona juoksin 3,7 kilometriä. Tämä on oma juoksuennätykseni, viitaten aiempaan blogitekstiini (lainaus yllä).

Jalat eivät kipeytyneet. Torstaina tein ongelmitta aerobisen treenin, jossa on myös jalkaosuutta, mm. erilaisia askelkyykkyjä.


Maalla
Juoksusta puheen ollen, tuli hölkkäiltyä myös tuolla järven selällä tänä kesänä: hankittiin vesijuoksuvyöt ja ruvettiin järvihölkkäämään. On kyllä mukavaa hommaa, keskellä järveä on todella rauhallista ja aivan oma tunnelmansa. Voi huhkia tai mennä rennommin, hiki ei kuitenkaan tule; sopii siis erinomaisesti MS-potilaalle.

Vedessä

Uudet juoksukengät

Viime vuonna yritin sinnikkäästi juosta, ja juoksinkin, mutta jalat, erityisesti vasen nilkka, kipeytyivät helposti. Jalkani ovat merkillisen heikot, pitkät kävelymatkat eivät ole niitä ihmeemmin voimistaneet. Hyvää kuntoilua kävely toki on. Tänä vuonna on tarkoitus vahvistaa jalkojen lihaksia erilaisilla kuntoiluliikkeillä. Lisäksi olen tiedostanut sellaisen asian, että jalkojeni holvi on korkea ja jalat ovat alipronatoivat. Tähän asti on käytössä ollut halvempia "peruslenkkareita", mutta tällä viikolla hankin hyvin jalkaa tukevat ja iskua vaimentavat juoksukengät.


Sisäänajokävelyiden jälkeen juoksin tiistaina kilometrin testilenkin, ja eilen torstaina samaisen kilometrin. Kengät tuntuvat oikein hyviltä, nilkassa ei tunnu mitään kipuja – no matkakin oli kyllä lyhyt. Jalat ja kankut ovat nyt muuten kipeät, mutta ei juoksusta, vaan kuntoilusta. :)

Ehkäpä juoksu tästä hiljalleen helpottuu... Ainakin Cooperin testi olisi kiva juosta tänäkin vuonna.

Päivän juoksuennätys 6 km

Kahden kilometrin juoksulenkki alkaa sujua niin, että ei tule mitään turhan voimakkaita kipuiluja jalkoihin ja jalat toipuvat suhteellisen nopeasti. Eilen testasin taas hieman rajojani: juoksin kyseisen kahden kilometrin lenkin kolmeen kertaan, yhteensä juoksua päivälle tuli siis 6 kilometriä. Edellinen päivämatkaennätys oli 5 kilometriä.

Vuoden juoksumatka: 100 km rikki

Tämän vuoden alussa aloitin juoksemisen, mistä kerroin artikkelissa Cooperin testi – ja jalat hajalle. Jalkojen kipujen vuoksi en ole voinut juosta niin paljon kuin olisin halunnut, mutta jonkinlaiseen vauhtiin tässä on jo päässyt.

”Vuosi 2010 oli kävelyn vuosi, vuonna 2011 yritän juosta?” pohdiskelin mielessäni.

Laskin vuoden juoksukilometrit yhteen, ja viime viikolla meni satanen rikki! Kuukausittaiset juoksumatkat ovat vaihdelleet 3 kilometrin ja 26 kilometrin välillä. Tarkka kilometrimäärä on nyt 105,6 km, mutta ei toivottavasti kovin kauaa. :)

Vuoden toinen Cooperin testi

Juoksu sujui kesäkuussa parisen viikkoa hyvin, minkä jälkeen vasempaan nilkkaan tuli samanlaista kipua, joka vuoden alkupuolella haittasi usein juoksemista. Tämän vuoksi pidin kymmenen päivän juoksutauon viime kuun lopussa. Heinäkuussa olen taas jatkanut juoksua kahden kilometrin pätkissä. Olen nilkkaa vielä hieman varoen juossut kahden kilometrin lenkin tavallisesti noin 14–15 minuuttiin.

Eilen aamulla hieman lyhennetyn 40 minuutin kuntosalin jälkeen päätin vielä lähteä juoksemaan tuon kahden kilometrin lenkin. Kuntosalin jäljiltä olin valmiiksi lämminnyt, nilkka tuntui kestävältä ja päätin yrittää juosta lenkin kahteentoista minuuttiin. Se onnistuikin, vaikka koville otti, ajaksi tuli noin 11:50. Tarkistin matkan vielä karttapalvelusta ja se oli 2020 metriä, joten voin laskea sen kahdeksi kilometriksi.

Vuoden alkupuolella juoksin Cooperin testin tuloksen 1900 metriä. Tulos parani sadalla metrillä: nyt tulos siis 2000 metriä. Lisäksi luulen, että jalkani kestivät tämän Cooperin paljon paremmin kuin sen ensimmäisen. Taulukon mukaan samassa keskitason kunnossa ollaan edelleen:



Mutta on tässä sentään MS-tauti rasitteena! :)

Juoksu kulkee

Jatkoin viime viikolla juoksemista kahden kilometrin ja sitä pidemmissä pätkissä, ja jalat näyttävät edelleen kestävän. Juoksin myös uuden viikkoennätyksen: 11,4 kilometriä.

Hellettä ja kuntoilua

Viime viikolla oli mukavia helteitä, onneksi lääkekannabis parantaa huonontuneen lämmönsietokykyni lähes ennalleen ja voin lukea itseni taas helteestä nauttijoiden ryhmään. Myös kuntoilut sujuvat helteellä ja jopa auttavat paremmin kestämään kuumuutta: viime viikolla tein normaaliin tapaan kolmena päivänä kuntosalin, juoksin yhteensä 9,4 kilometriä ja pyöräilin 166 kilometriä.

En juossut enää sunnuntaina; osaatko selvittää, kuinka paljon juoksin lauantaina?-)

Jälleen juoksua

Kuten tiistaina kerroin, juoksin maanantaina 2,4 kilometrin pätkän yhteen menoon. Jalat kestivät sen, minkä todistin itselleni juoksemalla keskiviikkona 3 kilometrin lenkin, ja vielä torstaina 2 kilometrin lenkin, kun lämmintä oli rapiat 29 astetta. Oli kuumaa ja raskasta, ja tuntui hienolta. Eilinen oli kävelyn ja juoksun suhteen lepopäivä, mutta tänään saatan jälleen kokeilla hieman juoksennella. On jo lämpötilakin kohonnut mukavasti helteelle. :)

Kuntoilua

Kuntosalilla olen jatkanut painojen lisäämistä, nyt esimerkiksi penkkipunnerrustanko painaa jo 48 kiloa (viimeksi kirjoitin blogiin lisätessäni painon 29 kiloon) ja jalkaliikkeille on 24 kiloa (ennen tätä oli 17 kiloa). Vedin myös leuanvetoennätyksen viime lauantaina: 20 leukaa. Alkuperäinen tavoitteeni oli vetää 20 leukaa tämän vuoden loppuun mennessä.



Pyöräilykausikin on lähtenyt mukavasti käyntiin: toukokuussa kilometrejä kertyi 350. Oikea jalkani on vaivannut kävellessä puolitoista kuukautta, mutta alkaa olla nyt toipunut. Eilen kokeilin jalan kestävyyttä kunnolla pitkästä aikaa: juoksin 2,4 kilometrin lenkin yhteen menoon. Hitaasti ja varoen, hyvin tuntui sujuvan, ja jalka on vain hieman kipeämpi tänään. Huomenna näkee paremmin, miten jalka toipuu.

Jalka ei kestänyt

Päivittäisten kävelyiden aloittaminen vuonna 2009 oli haaste sekä yleisen jaksamisen kannalta että jalkojen kipujen vuoksi. Jaloissa on ollut ja on monenlaisia kipuja, joita pitää sietää kävellessä ja tietysti myös juoksuyritysteni aikana. Tämä on tehnyt vaikeaksi arvioida jalkojen kestävyyttä varsinkin juostessa - onko ”juuri tämä kipu” varoitusmerkki liiasta rasituksesta tai jostain viasta, vaiko vain ”normaalia kipua”. Yhtälöä hankaloittaa myös lihasten spastisuus (lisääntynyt lihasjäykkyys) ja sen tuomat lisäkivut jaloissa.

Erityisesti oikean jalkani nilkassa ja polvessa oli huhtikuun ajan kipua. Kipu ei ollut niin kovaa ja pistävää kuin vasemmassa jalassani oli vuoden alkupuolella, joten jätin sen osin huomioimatta. Toissa viikolla kävelin vielä yli maratonin, mutta viime viikolla kävely meni jo niin nilkuttamiseksi ja jalka kipeäksi varata painoa, että olin pari päivää täysin kävelemättä. Pahinta tässä ei ole ollut kipu, vaan se, että ei päässyt kävelylle. Lauantaina ja sunnuntaina otin avuksi ”kättä pidempää”, jotta pääsin edes lyhyille kilometrin kävelyille. Tämä oli iso askel minulle: ensimmäinen apuvälineeni, keppi.

Never give up!

永不放弃

Kävelyä korvasin viime viikolla lihaskuntoharjoittelulla (kovat kuntosalit ja lisäksi mm. punnerruksia), ja eilen kävin kahdella reilun 10 kilometrin pyörälenkillä, yhteensä pyöräilyä siis yli 20 kilometriä. Illalla katselin noin tunnin kestäneen live chatin Yhdysvaltain länsirannikolta aiheesta MS ja liikunta, mutta mitään itselleni uutta ei varsinaisesti tullut esiin.

Tänä vuonna jaloilla kuljettuja kilometrejä on ehtinyt kertyä yli 750, joista reilut 65 kilometriä on juoksua. Nyt jalan toipumista odotellessa, sillä välin mm. kohta taas 1,5 tunnin kuntosali. :)