Näytetään tekstit, joissa on tunniste kannabis. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kannabis. Näytä kaikki tekstit

4.11.2019

Riippuvuutta aiheuttavien aineiden vertailu

THL uudisti sivujaan loka-marraskuussa 2019 ja roskakoriin joutui artikkeli riippuvuutta aiheuttavien aineiden vertailusta. Tämä tapahtui, ehkä sattumalta, juuri silloin, kun kansalaisaloite kannabiksen dekriminalisoimiseksi sai täyteen 50000 kannatusta. Koska mm. professori Eija Kalso väittää lääkekannabiksen aiheuttavan vaikeaa riippuvuutta, liittyy asia mielestäni myös lääkekannabikseen ja julkaisen poistetun sivun sisällön blogissani. Sama sisältö löytyy Internetin arkistosta web.archive.org.



Riippuvuutta aiheuttavien aineiden vertailu

Riippuvuutta aiheuttavia aineita voidaan luokitella ja vertailla eri tavoin. Vertailun lähtökohtana voi olla esimerkiksi aineen kyky aiheuttaa käyttäjässään riippuvuutta, eli niin sanottu riippuvuuspotentiaali. Vastaavasti voidaan vertailla aineen aiheuttamia fyysisiä ja sosiaalisia haittoja.
Aineita vertailtaessa on tärkeää huomioida seuraavat asiat:
  • Alhaiset pisteet eivät ole lupaus aineen turvallisuudesta.
  • Pisteytys ja arviointi koskevat terveitä aikuisia ihmisiä, kun taas esimerkiksi lapsilla ja nuorilla tilanne voi olla hyvin erilainen.
  • Useamman aineen samanaikainen käyttö saattaa muuttaa merkittävästi aineiden vaikutuksia ja haittoja.
  • Aineiden erilaisiin käyttötapoihin (kertakokeilu, säännöllinen käyttö tai ongelmakäyttö) liittyy hyvin erilaisia riskejä ja haittoja.

Riippuvuutta aiheuttavien aineiden vertailu riippuvuuspotentiaalin mukaan

AineRiippuvuusVieroitus-
oireet
Sietokyky
(toleranssi)
VahvistusPäihdyt-
tävyys
Kokonais-
pisteet
Alkoholi3644623
Nikotiini6453220
Kokaiini4336420
Kofeiini222118
Kannabis111238
Tässä taulukossa asteikko ulottuu välillä 1-6, jossa 1 = matalin arvo ja 6 = korkein arvo.

Riippuvuus

Riippuvuutta määriteltäessä arvioidaan ainetta käyttävien ihmisten ja aineen välistä suhdetta. Arvioinnin kohteena tarkastellaan, kuinka vaikea käyttäjän on lopettaa aineen käyttö, miten yleistä on retkahdus eli käytön aloitus uudelleen raitistumisen jälkeen, riippuvuuteen päätyvien käyttäjien osuus kaikista aineen käyttäjistä, käyttäjien oma arvio aineen käytön tarpeestaan, sekä käyttöä jatkavien osuus, vaikka aineen käytöstä on koettuja haittoja.

Vieroitusoireet

Vieroitusoireita määriteltäessä arvioidaan riippuvuutta aiheuttavan aineen säännöllisen käytön lopettamisesta koituvia fyysisiä tai psyykkisiä oireita ja oireiden ankaruutta ja yleisyyttä.

Sietokyky eli toleranssi

Sietokyky tarkoittaa jonkin aineen toistuvan käytön jälkeen siihen muodostuvaa kestokykyä. Sietokyky kasvaa sen mukaan, miten usein ja miten paljon ainetta käytetään. Sietokyvyn kasvaessa riippuvuutta aiheuttavaa ainetta täytyy käyttää enemmän saman vaikutuksen aikaansaamiseksi.

Positiivinen tai negatiivinen  vahvistus (reinforcement)

Päihteet voivat vahvistaa tietynlaista käyttäytymistä monin tavoin. Päihteen saaminen on toiminnan päämäärä, jos se johtaa tietynlaisiin tunnetiloihin, esimerkiksi mielihyvän kokemiseen. Tässä on kysymyksessä positiivinen vahvistaminen. Negatiivinen vahvistaminen puolestaan tarkoittaa sellaisen käyttäytymisen yleistymistä, joka johtaa esimerkiksi ahdistuneisuuden tai vieroitusoireiden välttämiseen.

Päihdyttävyys

Tässä yhteydessä päihdyttävyys tarkoittaa sitä päihtymys- tai juopumustilaa sekä huumaa, joka on seurausta aineen käytöstä. Kyseessä on aineen aiheuttama keskushermoston muuttunut toimintatila, jonka ulkoisia oireita voivat olla mm. puheen epäselvyys, liikkeiden horjuvuus, kasvojen punoitus ja usein myös häiritsevä käyttäytyminen, vaikeissa tapauksissa syvenevä tajuttomuus ja kuolema.

Riippuvuutta aiheuttavien aineiden vertailu aiheutuneiden haittojen mukaan

AineFyysinen haittaRiippuvuusSosiaaliset haitatYhteispisteet
Kokaiini2,332,392,172,30
Alkoholi1,401,932,211,85
Bentsodiatsepiinit1,631,831,651,70
Nikotiini1,242,211,421,62
Kannabis0,991,511,501,33
Tässä taulukossa asteikko ulottuu välillä 0-3, jossa 0.0 = matalimmaksi ja 3.0 = korkeimmaksi arvioitu haitta.

Fyysisiä haittoja arvioitaessa on huomioitu:

  • akuutit fyysiset haitat mm. aineen aiheuttama hengityslama, sydänlihaksen kuormitus, akuutti yleinen myrkytys,
  • krooniset fyysiset haitat esimerkiksi pitkän käytön seurauksena aiheutuva psykoosi, keuhkoahtaumatauti, syövät,
  • aineen käyttötavasta aiheutuvat fyysiset haitat (painotus etenkin suonensisäisen käytön aiheuttamissa haitoissa).

Riippuvuutta arvioitaessa on huomioitu:

  • aineen käytön aiheuttama mielihyvä,
  • aineen käytön aiheuttama psyykkinen riippuvuus,
  • aineen käytön aiheuttama fyysinen riippuvuus.

Sosiaalisia haittoja arvioitaessa on huomioitu:

  • aineen aiheuttaman päihtymystilan voimakkuus, joka voi vaikuttaa muun muassa väkivaltaisuuteen, perheen sisäiseen toimintaan ja lasten hyvinvointiin.
  • muut sosiaaliset haitat yleensä, kuten esimerkiksi poissaolot työpaikalta ja rikollisuus.
  • terveydenhuollon kustannukset (arvio perustuu Ison-Britannian laskelmiin).

Riippuvuushoito

Lähteet
Seppä, Kaija ym. (toim.) (2012). Huume- ja lääkeriippuvuudet. Helsinki: Duodecim.

15.2.2019

Euroopan parlamentin päätöslauselma kannabiksen käytöstä lääkinnällisiin tarkoituksiin (2018/2775(RSP))

Keskiviikko 13. helmikuuta 2019 - Strasbourg

Kannabiksen käyttö lääkinnällisiin tarkoituksiin


Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artiklan,

– ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen kannabiksen käytöstä lääkinnällisiin tarkoituksiin (O-000122/2018 – B8‑0001/2019),

– ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A. toteaa, että kannabiskasvissa on yli 480 yhdistettä, joihin kuuluu yli 100 kannabinoidia, jotka muodostuvat sekä psykoaktiivisista että muista yhdisteistä; toteaa, että monia kannabiskasvin yhdisteistä esiintyy vain kannabiksessa;

B. toteaa, että delta-9-tetrahydrokannabinoli (THC) ja kannabidioli (CBD) ovat tunnetuimpia kannabiksesta löydettyjä kannabinoideja ja että THC on kannabiksen tärkein psykoaktiivinen ja riippuvuutta aiheuttava aine, kun taas CBD:llä ei ole huumaavia eikä riippuvuutta aiheuttavia ominaisuuksia;

C. toteaa, että kannabiskasvi koostuu lukuisista muista kannabinoideista, kuten kannabikromeenista, kannabinolista, kannabidiolihaposta, kannabigerolista ja tetrahydrokannabivarolista, joilla voi olla hermojärjestelmää suojaavia vaikutuksia ja jotka voivat osaltaan vähentää potilaiden tiettyjä oireita, kuten kroonista kipua, tulehdusta ja bakteeri-infektioita, ja stimuloida luiden kasvua;

D. toteaa, että lääkinnällisiin tarkoituksiin käytettävistä kannabiksesta saatavista valmisteista käytetään yleisesti nimitystä ”lääkekannabis”; toteaa, että tämä termi on oikeudellisesta näkökulmasta pitkälti määrittelemätön ja edelleen monimerkityksinen ja tulkinnalle avoin; toteaa, että termi ”lääkekannabis” olisi erotettava kannabispohjaisista lääkkeistä, joista on tehty kliiniset tutkimukset ja jotka on laillisesti hyväksytty;

E. toteaa, etteivät YK:n yleissopimukset ja kansainvälinen oikeus estä kannabiksen tai kannabispohjaisten valmisteiden käyttöä lääkkeinä tiettyjen sairauksien hoidossa;

F. toteaa, että unionin jäsenvaltioilla on hyvin erilaiset lähestymistavat kannabislainsäädäntöön, myös lainsäädäntöön, joka koskee lääkekannabista, kuten esimerkiksi THC:n ja CBD:n sallittuja enimmäispitoisuuksia, ja että tämä voi aiheuttaa vaikeuksia maille, joissa sovelletaan tiukempaa lähestymistapaa;

G. toteaa, ettei yksikään unionin jäsenvaltio salli kannabiksen polttamista lääkinnällisiin tarkoituksiin eikä mikään jäsenvaltio salli kannabiksen kotikasvatusta lääkinnällisiin tarkoituksiin;

H. toteaa, että lääkekannabista koskeva poliittinen tilanne kehittyy unionissa ja koko maailmassa; toteaa, että kannabiksen eri käyttötarkoituksiin liittyy edelleen väärinkäsityksiä jopa kansallisten viranomaisten parissa ja että usein sotketaan toisiinsa kannabiksen laillistaminen viihdekäyttöön ja se, että on tarpeen mahdollistaa kaikille sitä tarvitseville potilaille lääkekannabiksen turvallinen ja laillinen käyttö;

I. ottaa huomioon, että kannabiksen käyttö voi aiheuttaa yleisesti riippuvuutta sekä merkittäviä sosiaalisia ja terveysongelmia; katsoo, että tästä syystä riippuvuuden ehkäiseminen, seuranta ja laittoman toiminnan torjuminen ovat edelleen välttämättömiä erityisesti siinä tapauksessa, että lääkekannabista käytetään suuressa mittakaavassa;

J. toteaa, ettei Euroopan lääkeviraston keskitetyllä lupamenettelyllä ollut vielä kesäkuussa 2018 hyväksytty yhtään kannabispohjaista lääkettä ja että tässä menettelyssä oli käsiteltävänä vain yksi tällainen tuote;

K. toteaa, että vastavuoroisella tunnustamismenettelyllä on toistaiseksi hyväksytty vain yksi kannabispohjainen lääke ja se on saanut myyntiluvan 17 jäsenvaltiossa multippeliskleroosin aiheuttaman spastisuuden hoitoon;

L. toteaa, että lääkekannabista käsittelevä tämänhetkinen tieteellinen materiaali antaa ratkaisevia ja merkittäviä todisteita siitä, että kannabiksella ja kannabinoideilla on terapeuttisia vaikutuksia esimerkiksi hoidettaessa aikuisten kroonista kipua (esim. syöpätautitapausten yhteydessä), pahoinvointia estävänä lääkkeenä kemoterapian aiheuttaman pahoinvoinnin ja oksentelun hoidossa sekä multippeliskleroosiin liittyvien potilaiden raportoimien spastisuusoireiden lieventämisessä ja että ne ovat tehokkaita ahdistushäiriöistä, posttraumaattisesta stressihäiriöstä ja masennuksesta kärsivien potilaiden hoidossa;

M. toteaa, että on todisteita siitä, että kannabis tai kannabinoidit voivat olla tehokkaita ruokahalun parantamisessa ja painonmenetyksen estämisessä hivin/aidsin yhteydessä ja että ne voivat helpottaa mielenterveyden häiriöitä, kuten psykoosia ja Touretten oireyhtymää, ja lieventää epilepsian sekä Alzheimerin taudin, niveltulehduksen, astman, syövän, Crohnin taudin ja glaukooman oireita ja pienentää liikalihavuuden ja diabeteksen riskiä ja lievittää kuukautiskipuja;

N. toteaa, että virallisia tietoja lääkekannabiksen tutkimuksesta ja tutkimuksen rahoituksesta on hyvin vähän; toteaa, että lääkekannabiksen tutkimus ei ole saanut lainkaan suoraa tukea unionin nykyisestä tutkimusohjelmasta eikä lääkekannabista koskevia tutkimushankkeita jäsenvaltioissa juuri koordinoida;

O. toteaa, että EU:n huumausainestrategian (2013–2020) täytäntöönpanon arvioinnin yhteydessä pantiin merkille, että monet sidosryhmät olivat tuoneet esiin kannabispolitiikan uusia suuntauksia koskevan keskustelun puutteen, ja tämä oli yksi useimmin mainituista kysymyksistä selvitettäessä, mitkä kysymykset olivat jääneet strategiassa huomiotta;

P. toteaa, että THC:tä, CBD:tä ja muita kannabiskasvin sisältämiä kannabinoideja sisältävien lääkkeiden etiketeille ja merkinnöille ei ole yhdenmukaista standardointijärjestelmää;

Q. toteaa, että THC:tä ja CBD:tä sisältävien lääkevalmisteiden vaikutuksesta ei ole saatavilla luotettavaa tietoa unionin jäsenvaltioiden terveydenhoitohenkilöstölle, kuten lääketieteen opiskelijoille, lääkäreille, farmaseuteille ja psykiatreille, eikä siitä ole saatavilla myöskään tietoa ja varoituksia nuorille tai äitiyttä suunnitteleville naisille;

R. toteaa, että kannabispohjaisten lääkkeiden markkinoinnista ei ole olemassa unionin sisäistä sääntelyä;

1. kehottaa komissiota ja kansallisia viranomaisia työskentelemään yhdessä laatiakseen lääkekannabiksen oikeudellisen määritelmän ja tehdäkseen selvän eron Euroopan lääkeviraston tai muiden sääntelyviranomaisten hyväksymien kannabispohjaisten lääkkeiden, lääkekannabiksen, jonka tukena ei ole kliinisiä tutkimuksia, ja toisaalta kannabiksen muun käytön (esim. viihdekäytön ja teollisen käytön) välillä;

2. katsoo, että kannabispohjaisten lääkkeiden mahdollisia etuja ja kannabista yleensä koskevaan tutkimukseen ei ole osoitettu riittävästi varoja ja kysymystä olisi käsiteltävä asianmukaisesti seuraavassa 9. puiteohjelmassa ja kansallisissa tutkimusohjelmissa, jotta voidaan tutkia esimerkiksi THC:n, CBD:n ja muiden kannabinoidien mahdollisia lääkinnällisiä käyttötarkoituksia sekä niiden vaikutusta ihmiskehoon, mukaan luettuna kannabiksen alkuperäistarkoituksesta poikkeaviin lääkemääräyksiin liittyvistä kokemuksista saadut opit;

3. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käsittelemään sääntelyyn, rahoitukseen ja kulttuuriin liittyviä esteitä, jotka haittaavat kannabiksen käyttöä lääkinnällisiin tarkoituksiin ja kannabista yleensä koskevaa tieteellistä tutkimusta; kehottaa lisäksi komissiota ja jäsenvaltioita määrittelemään tarvittavat olosuhteet, jotka mahdollistavat luotettavat ja riippumattomat laaja-alaiset tieteelliset tutkimukset kannabiksen käytöstä lääkinnällisiin tarkoituksiin;

4. kehottaa komissiota määrittämään kannabiksen käyttöä lääkinnällisiin tarkoituksiin koskevan tutkimuksen ensisijaiset painopisteet yhteisymmärryksessä toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja kehottaa hyödyntämään muissa maissa tehtyä uraauurtavaa tutkimusta ja keskittymään aloille, joilla voidaan saada eniten lisäarvoa;

5. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan lisää tutkimuksia ja edistämään innovointia, joka liittyy kannabiksen käyttöä lääkinnällisiin tarkoituksiin koskeviin hankkeisiin;

6. kehottaa komissiota kehittämään kattavan strategian, jonka avulla voidaan varmistaa kannabiksesta saatavien tuotteiden riippumattoman tutkimuksen, kehittämisen, lupamenettelyjen, markkinoinnin, lääkevalvonnan sekä väärinkäytön estämisen tiukimmat mahdolliset normit; korostaa tarvetta standardoida ja yhdenmukaistaa kannabispohjaisia lääkkeitä sisältäviä valmisteita;

7. pitää tärkeänä, että lääkekannabista koskevissa EU:n tulevissa toimissa tehdään tiivistä yhteistyötä ja koordinoidaan toimia Maailman terveysjärjestön kanssa;

8. kehottaa komissiota perustamaan verkoston, jonka avulla voidaan yhdistää Euroopan lääkevirasto (EMA), Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA) sekä toimivaltaiset kansalliset viranomaiset, potilasjärjestöt, kansalaisyhteiskunta, työmarkkinaosapuolet, kuluttajajärjestöt, terveydenhuollon ammattilaiset ja kansalaisjärjestöt sekä muut olennaiset sidosryhmät, jotta voidaan varmistaa kannabispohjaisia lääkkeitä koskevan strategian tehokas täytäntöönpano;

9. kehottaa jäsenvaltioita antamaan lääketieteen alan ammattilaisille asianmukaista lääketieteellistä koulutusta ja lisäämään riippumattomaan ja laaja-alaiseen tutkimukseen perustuvaa tietämystä lääkekannabiksesta; kehottaa jäsenvaltioita myös antamaan lääkäreille mahdollisuuden käyttää vapaasti ammatillista harkintaansa laillisesti hyväksyttyjen kannabispohjaisten lääkkeiden määräämisessä potilaille, joiden sairauksien hoitoon niitä voidaan käyttää, ja kehottaa sallimaan sen, että farmaseutit voivat toimittaa tällaisilla resepteillä määrätyt lääkkeet laillisesti; korostaa tarvetta antaa koulutusta ja riippumattoman tieteellisen tutkimuksen tutkimustietoja kaikelle lääketieteen alan henkilöstölle, kuten lääketieteen opiskelijoille, lääkäreille ja farmaseuteille;

10. kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan parantaa kannabispohjaisten lääkkeiden yhtäläistä saatavuutta ja varmistaa, että jos ne ovat sallittuja, ne kuuluvat konkreettisiin sairauksiin vaikuttavina lääkkeinä sairausvakuutuksen piiriin samalla tavoin kuin muutkin lääkkeet; kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan potilaille turvallisen ja yhtäläisen valikoiman erityyppisiä kannabispohjaisia lääkkeitä ja varmistamaan, että erikoistuneet lääketieteen alan ammattilaiset seuraavat potilaita näiden hoidon aikana;

11. painottaa, että sen varmistamiseksi, että potilaat saavat oikeaa hoitoa, joka on tapauskohtaista ja jossa huomioidaan heidän yksilölliset tarpeensa potilaina, jotka kärsivät yhdestä tai useammista sairauksista, on olennaisen tärkeää taata, että potilaille annetaan kattavat tiedot annettavassa lääkityksessä käytettävien kasvilajikkeiden kaikista ominaisuuksista; toteaa, että tällainen tieto antaisi potilaille ja lääkäreille mahdollisuuden käyttää lääkitystä, jonka yhteydessä otetaan huomioon potilaan kokonaisvaltaiset tarpeet ja niitä vastaava hoito;

12. kehottaa jäsenvaltioita tarkastelemaan uudelleen kannabispohjaisten lääkkeiden käyttöä koskevaa lainsäädäntöään, jos tieteellisissä tutkimuksissa osoitetaan, että samaa myönteistä vaikutusta ei voida saada aikaan käyttämällä tavanomaisia lääkkeitä, jotka eivät aiheuta riippuvuutta;

13. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan kannabispohjaisten lääkkeiden riittävän saannin niin, että todellisiin tarpeisiin voidaan vastata kansallisia lääketieteellisiä normeja vastaavalla tuotannolla tai mahdollisesti kansallisia vaatimuksia vastaavien kannabispohjaisten lääkkeiden tuonnin avulla;

14. kehottaa komissiota työskentelemään jäsenvaltioiden kanssa sen takaamiseksi, että turvallinen ja valvottu lääkinnällisiin tarkoituksiin käytetty kannabis voi olla peräisin ainoastaan sellaisista kannabisvalmisteista, jotka ovat käyneet läpi kliiniset tutkimukset, sääntelyn mukaisen arvioinnin ja hyväksynnän;

15. kehottaa painokkaasti komissiota varmistamaan, että lääkekannabiksen tutkimus ja käyttö unionissa ei suosi millään tavalla rikollisia huumausaineverkostoja tai edesauta niiden laajenemista;

16. korostaa, että kannabispohjaisia lääkkeitä koskeva kattava ja todisteisiin perustuva sääntely merkitsisi lisäresursseja viranomaisille, rajoittaisi laittomia markkinoita, takaisi tuotteiden laadun ja asianmukaiset merkinnät, mikä auttaisi valvomaan myyntipisteitä, rajoittaisi näiden aineiden päätymistä alaikäisten käsiin ja antaisi potilaille oikeusvarmuuden ja turvallisen keinon käyttää kannabista lääkkeenä niin, että erityistä varovaisuutta noudatettaisiin nuorten sekä raskaana olevien naisten suhteen;

17. korostaa, että alaikäisten ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien riippuvuuden tiukka torjunta on aina sisällytettävä kaikkiin sääntelykehyksiin;

18. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle.

Lähde: Euroopan parlamentti. Korostukset minun tekemiäni.

Toivottavasti tämä päätöslauselma otetaan myös Suomessa huomioon ja mieluiten nopeasti. Omien lääkekannabisreseptieni tulevaisuus on yhä epävarma (katso blogikirjoitus Juuri nyt: Lääkekannabiksen alasajo Suomessa).

5.12.2016

Huumetsaarin jouluyö

Huumekieltolait ja myös kannabiksen maailmanlaajuinen kielto päihteenä ja lääkkeenä ovat lähtöisin Yhdysvalloista. Nyt kun Yhdysvallat sallii kannabiksen lääke- ja jopa viihdekäyttöä osavaltio osavaltiolta, on hyvä kerrata tai ottaa selvää, mistä ja miten kaikki oikein sai alkunsa. Mistäpä opiskelu olisi mukavampaa kuin sarjakuvakirjasta?

Charles Dickensin tarinaan pohjautuva sarjakuvakertomus ”Huume­tsaarin jouluyö” kertoo hampun ja huumekieltolakien historiasta. Tarina alkaa, kun MS-tautia sairastava Mary Jane Cratchet vangitaan joulun alla kannabiksen käytöstä. Kannabis on ainoa toimiva lääke Mary Janelle hänen sairautensa hoitamiseen. Vangitsemis­määräyksen antaneelle ”huume­tsaarille” (USA:n huume­viraston johtajalle) McCzarille alkaa kuitenkin tapahtua kummia...

Tänä vuonna toteutin suomennetun sarjakuvan painetuksi kirjaksi alkuperäiseltä julkaisijalta Big Head Pressiltä hankkimallani lisenssillä. Kävin kuvien tekstit ja lisätietotekstit läpi, tekstasin puhekuplat uudelleen painetussa muodossa paremmin toimivalla kirjasinlajilla ja taitoin kirjan. Kustannussopimuksen tein Books on Demand -kustantajan kanssa. Huumetsaarin jouluyö on saatavissa esimerkiksi Adlibris-kirjakaupasta, Prisman verkkokaupasta ja toki myös BoD:n omasta kaupasta. Tänään sain itse tilaamani kirjat. Olen oikein tyytyväinen kirjan ulkoasuun (nämä kuvat sen sijaan ovat vähän suttuiset).


Kirjan alkua pääsee esikatselemaan Google-kirjoissa. Ei minulla mitään odotuksia tämän myynnistä ole, mutta kyllä se mieltä lämmittää, jos tämän joku muukin kuin minä ja vanhempani ostaa. :)

Vielä ehtii jouluksi, itselle tai lahjaksi!

16.3.2016

Kalson päiväuni: lääkekannabiksen sopivuuden arviointi

”Olet siis joskus juonut alkoholia? Valitettavasti et voi saada Sativexia.”

Eija Kalso
on jälleen kirjoittanut lääkekannabiksesta harhaanjohtavasti ja potilaiden kannalta haitallisesti. Tällä kertaa kyseessä on Lääkärilehdessä julkaistu katsausartikkeli Kannabistako ki­pu­lääk­keek­si?, jossa kirjoittajina Kalson lisäksi ovat A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki sekä Fimean lääkevalmisteiden arvioinnin johtaja Erkki Palva. Kalso ja kumppanit antavat tällä kertaa mielikuvitustensa laukata niin, että lopputulos naurattaisi, jos asia ei olisi niin vakava. Harhaan johdetaan tällä kertaa erityisesti lääkäreitä, joiden ammattilehdessä artikkeli on julkaistu.

Heti ingressissä lyödään kortit pöytään: kannabis on turha minkään kiputilan hoidossa ja hoitoon liittyy merkittäviä riskejä erityisesti pitkään käytettäessä. Artikkeli ei kerro, mitä nämä pitkä­aikais­käytön riskit ovat, vaikka niihin viitataan vielä neljään kertaan myöhemmin artikkelissa.
Tut­ki­mus­näyt­tö ei tois­tai­sek­si tue kan­na­bik­sen käyt­töä min­kään ki­pu­ti­lan hoi­dos­sa. Kan­na­bik­ses­ta hyö­tyy vain pie­ni osa ki­pu­po­ti­lais­ta, ja hoi­toon liit­tyy mer­kit­tä­viä ris­ke­jä eri­tyi­ses­ti pit­kään käy­tet­täes­sä.

Tutkimuksia kannabiksen käytöstä erilaisissa kiputiloissa kyllä löytyy, mutta ns. kolmannen vaiheen tutkimuksia löytyy lähinnä Sativex-suusuihkeesta, jolla on taustalla Sativexin kehittänyt lääkeyhtiö GW Pharmaceuticals tutkimuksia rahoittamassa. Kannabis­kukinnon tutkimiseen ei lääkeyhtiöillä ole intressejä. Eija Kalso hyväksyy vain kolmannen vaiheen tutkimukset, muita ei ole olemassa.

Lue tästä lisätietoa lääketutkimusten vaiheista.

Varsinainen ”helmi” löytyy kohdasta Potilaiden arviointi ja seuranta. Tässä vaiheessa artikkelia kukintomuotoinen lääkekannabis on jo rajattu vaihtoehdoista pois, koska sillä ei ole tehty yhtään mitään kunnon tutkimuksia koskaan. Niinpä niin. Jäljellä on vain nabiksimoli eli Sativex.
Na­bik­si­mo­lin so­pi­vuus MS-tau­tiin liit­ty­vän spas­ti­suu­den hoi­toon ar­vioi­daan neu­ro­lo­gian yk­si­köis­sä, jois­sa pi­täi­si ol­la val­miu­det mo­nia­lai­seen ar­vioon (tau­luk­ko 6). Ki­vun hoi­don ar­viot tu­lee teh­dä vain ylio­pis­to­sai­raa­loi­den mo­nia­lai­sil­la ki­puk­li­ni­koil­la, jot­ka pys­ty­vät ot­ta­maan kantaa po­ti­laan mui­hin hoi­to­mah­dol­li­suuk­siin ja kan­ta­maan vas­tuun po­ti­laan jat­ko­hoi­dos­ta.


Hei, nyt oikeasti! Eihän kukaan saa edes Sativexia, jos sopivuus arvioidaan näillä kriteereillä. Taulukkoa tarkemmin lukiessa heräsi kysymys, mitä myrkkyä tässä oikein aiotaan kokeilla.

  • Monialainen viiden asiantuntijan ryhmä selvittämässä, voidaanko Sativexia määrätä potilaalle 2–3 kuukauden arviointijaksolle! Varmaan tällaiseen on Suomessa halua eli myös varaa ryhtyä.
  • Aiempi huumaavien aineiden, kuten alkoholin tai nikotiinin käyttö, on pääsääntöisesti vasta-aihe. Kannabiksen aiempi käyttö on vasta-aihe.
  • Muita hoitoja ja lääkkeitä tulee kokeilla ennen lääkekannabista, ja kivun hoidossa tämä pitää sisällään opiaatit. Jos olet aiempi opiaattien käyttäjä, et voi saada lääke­kannabista. Mitäs läksit, kikkeliskokkelis.

Huolestuttavaksi asian tekee se, että yksi artikkelin kirjoittajista on Erkki Palva Fimeasta. Jos lääkäri nyt harkitsee kannabislääkitystä potilaalleen ja lisätietoja etsiessään lukee tämän katsaus­artikkelin, saattaa hän luulla, että taulukko 6:n mukainen arviointi on Fimean vaatimus erityislupaa myönnettäessä. Näin asia ei suinkaan ole. Myyntiluvallinen Sativex, jonka sopivuuden arviointiin taulukko 6 on viisaat päät yhteen lyöden laadittu, ei edes tarvitse Fimean erityislupaa. Myöskään erityisluvallisiin kannabis­kukinto­valmisteisiin, kuten Bedrocan, ei tällä hetkellä vaadita näitä kriteerejä ja toivottavasti ei jatkossakaan. Silloin lääkekannabista ei Suomessa saisi enää kukaan.

Tämä ”katsausartikkeli” on hysteeristä vainoharhaisuutta lääkekannabiksen vaarallisuudesta ja lääkärien johtamista harhaan. Eija Kalson ristiretki jatkuu, ja potilaat kärsivät.

Parahin Eija Kalso, lääkekannabis auttaa minulla MS-taudin hermokipuihin. Kun käytän sitä säännöllisesti, viiltävät hermokivut pysyvät kokonaan poissa. Lääkekannabis auttaa minulla myös muihin MS-tautini oireisiin, mm. jatkuvaan pahoinvointiin sekä lihasjäykkyyteen. Olen käyttänyt lääkekannabista yli viisi vuotta enkä ole havainnut haittoja pitkäaikaiskäytössä, vointini on kohentunut ja käytettävä annos pienentynyt. Ai niin, minähän olen vain potilas enkä kolmannen vaiheen lääketutkimus. Potilasta ei tarvitse kuunnella.

Missä ovat potilaan oikeudet?

19.9.2012

Kyselytutkimus kannabiksen kotikasvatuksesta

Vuonna 2009 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kartoitti kannabiksen kotikasvatuksen laajuutta ja piirteitä kyselytutkimuksella, mistä kerroin tuolloin blogissani ja itse myös osallistuin. Tutkimuksessa mm. selvisi, että suuri osa kotikasvattajista kasvattaa kannabista myös lääkinnälliseen käyttöön. Nyt vastaava tutkimus toteutetaan toisen kerran, osana kansainvälistä hanketta. Kysely aukeaa maanantaina 24.9.2012. Suosittelen asiaa harrastavia osallistumaan, ohessa tiedote aiheesta.



Kansainvälinen tutkimus kannabiksen kasvattamisesta 2012

Tiedote tutkimukseen osallistujille
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteuttaa kyselytutkimuksen kannabiksen kotimaisesta kasvattamisesta. Tämä on toinen kerta, kun tällainen tutkimus tehdään Suomessa. Edellinen toteutettiin vuonna 2009 ja sen keskeiset tulokset on raportoitu Pekka Hakkaraisen, Jussi Perälän ja Leena Metson kirjoittamassa artikkelissa ”Kukkaa pukkaa – Kannabiksen kotikasvatus Suomessa” Yhteiskuntapolitiikka-lehden numerossa 2/2011.
Tutkimus toteutetaan aikaisempaan tapaan verkossa täytettävän kyselylomakkeen avulla. Suomen tiedonkeruu on osa kansainvälisen tutkijaverkoston Global Cannabis Cultivation Research Consortium (GCCRC) yhteishanketta, jossa on mukana tutkijoita Euroopasta, Pohjois-Amerikasta ja Australaasiasta (lisätietoja hankkeesta osoitteessa www.worldwideweed.nl). Tarkoituksena on vertailla kannabiksen kasvattamisen merkityksiä, motiiveja ja käytäntöjä eri maissa ja erilaisilla kasvattajilla. Suomen osahankkeesta ja suomenkielisestä lomakkeesta vastaavat osastojohtaja Pekka Hakkarainen (THL) ja tutkija Jussi Perälä (Ehkäisevä Päihdetyö EHYT ry.).
Osallistuaksesi tähän tutkimukseen sinun on täytettävä seuraavat ehdot:
  • Olet kasvattanut kannabista ainakin yhden kerran tai kasvatat kannabista parhaillaan
  • Olet vähintään 18-vuotias
  • Asut Suomessa
Lomakkeessa kysytään kokemuksiasi kannabiksen kasvattamisesta, perusteitasi kasvattamiselle, omaa kannabiksen ja muiden päihteiden käyttöäsi sekä suhdettasi huumemarkkinoihin. Vastaaminen vie aikaa noin 20–30 minuuttia, riippuen kokemuksiesi laajuudesta kysyttävien asioiden parissa.
Osallistumisesi edesauttaa tiedon lisäämistä kannabiksen kasvattamisesta. Kansainvälisen yhteistyön avulla voimme vertailla suomalaista kannabiksen kasvatusta muiden maiden tilanteeseen. Suomen kansalliset tulokset julkaistaan kotimaisessa tieteellisessä aikakauslehdessä ja eri maiden vertailutiedot kansainvälisissä tiedelehdissä. Lisäksi tutkimuksen tuloksia esitellään seminaareissa ja tiedotusvälineissä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.
Osallistumisesi perustuu täysin vapaaehtoisuuteen. Kaikki kyselylomakkeella kerätty tieto on ehdottoman luottamuksellista. Vastaaminen tapahtuu nimettömänä suojatuilla sivuilla. IP-osoitteita tai muita yksilöitävissä olevia lokitietoja tutkimukseen osallistumisesta ei kerätä. Tutkimusraportit perustuvat vastausjakaumiin, joten niistä ei voi tunnistaa yksittäistä vastaajaa. Tutkimusaineisto säilytetään turvallisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Tutkittavien suojan periaatteet on käsitelty THL:n tutkimuseettisessä työryhmässä.
Kyselytutkimus avataan vastaajille 24.09.2012. Osallistuminen tutkimukseen tapahtuu vastaamalla kysymyslomakkeeseen Internetissä osoitteessa www.thl.fi/kukka2. Kysely on avoinna 24.03.2013 saakka.
Mikäli sinulla on kysyttävää tästä tutkimuksesta, voit ottaa yhteyttä allekirjoittaneisiin. Kansainvälisen tutkimuksen edistymistä ja sen tuloksia voit seurata tutkimusprojektin verkkosivuilla osoitteessa www.worldwideweed.nl ja Twitterissä osoitteessa https://twitter.com/wor1dwideweed.
Kiitämme mielenkiinnostasi tätä tiedotetta kohtaan. Jotta Suomen tilanteesta saataisiin mahdollisimman kattava ja edustava kuva, toivomme runsasta osallistumista tutkimukseen.

Osastojohtaja Pekka Hakkarainen
pekka.hakkarainen@thl.fi
Puh. +358 29 524 7161
Asiantuntija Jussi Perälä
jussi.perala@ehyt.fi
Puh. +358 50 591 9020

www.thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare
Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI-00271 Helsinki, puh/tel +358 29 524 6000


17.11.2011

Kannabiskeskustelua vuodelta 1979

Löysin YouTubesta erään TV-sarjan jakson, jossa keskustellaan kannabiksen laillistamisesta puolesta ja vastaan, vuodelta 1979. Jakso on yksi osa 20-osaisesta yhdysvaltalaisesta TV-sarjasta "The Advocates In Brief", jossa väiteltiin julkisista asioista hieman oikeuden­käyntimäiseen tyyliin. Tässä jaksossa yhtenä "todistajana" on mm. tohtori Lester Grinspoon, joka on vilahdellut blogissani aiemminkin, vuonna 1979 toki hieman nuorempana. Tämä oli mielenkiintoinen katsoa. Pituus 29 minuuttia.

The Advocates In Brief: Should we legalize marijuana
Kaiken kaikkiaan, tämä laillistamiskeskustelu ei ole kovin paljoa 30 vuodessa edistynyt.

24.7.2011

Elokuva: Super High Me

Nähtyään pikaruoasta kertovan elokuvan Super Size Me lavakoomikko Doug Benson keksi idean omaan dokumentti­elokuvaan. Doug Benson on käyttänyt kannabista aikuiselämänsä ajan ja hän päätti tehdä elokuvan, jossa hän on ensin 30 päivää ilman kannabista ja sen jälkeen käyttää kannabista 30 päivää aamusta iltaan. Kamera seuraa, mitä tapahtuu.

Löysin elokuvan Super High Me (2007) YouTubesta, mutta voi olla, ettei se pysy kauaa siellä tekijänoikeussyistä, joten kannattaa katsoa. :) Pituus noin 90 minuuttia.

Super High Me

Elokuva on pääosin viihteellinen, ja näemme paljon Dougin lavakomediaa, mutta mukana on asiaakin, mm. kannabiksen terveysvaikutuksista ja Yhdysvaltain kannabis- ja lääkekannabistilanteesta. Volcano-höyrystimen käyttöä näkyy myös runsaasti.

10.6.2011

Leaves of Green

Hamppu, kannabis, marihuana - kasvitieteellisesti kyseessä on sama kasvi. Vuonna 2004 valmistunut Leaves of Green -dokumentti kertoo tästä ehkäpä maailman kiistellyimmästä kasvista ja sen eri käyttökohteista, kuten lääkekäytöstä, viihdekäytöstä ja teollisesta käytöstä. Pituus noin 50 minuuttia.

27.4.2011

Kannabiksen kotikasvatus Suomessa

Vuonna 2009 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos aloitti tutkimushankkeen ”Domestic cannabis in Denmark and Finland”, johon kuului kyselytutkimus. Kirjoitin tästä aiempaan blogiini toukokuussa 2009 ja osallistuin itsekin tutkimukseen. Eilen uutisoitiin laajalti tutkimuksen tuloksista. Ykkösen aamu-tv:ssä vieraili THL:n päihteet ja riippuvuus -osaston johtaja Pekka Hakkarainen (videon pituus 10:42).

Katso video Areenassa: Kannabiksen kotikasvatusta selvitetty

Vastanneista 58 % käytti kasvattamaansa kannabista osittain lääkinnälliseen ja osittain viihdekäyttöön. Itse kuuluin melko harvinaiseen 3 % joukkoon, jotka kasvattivat kannabista yksinomaan lääkinnälliseen tarkoitukseen.

Uutisointia netissä:

YLE Uutiset: Kannabiksen kotikasvatus yleistynyt
Turun Sanomat: Kannabiksen kotikasvatus haastaa jo tuonnin
HS.fi: Kymmenettuhannet suomalaiset kasvattaneet kannabista

Julkaisu tutkimuksesta:

Kukkaa pukkaa: Kannabiksen kotikasvatus Suomessa, (pdf).