Näytetään tekstit, joissa on tunniste artikkeli. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste artikkeli. Näytä kaikki tekstit

4.11.2019

Riippuvuutta aiheuttavien aineiden vertailu

THL uudisti sivujaan loka-marraskuussa 2019 ja roskakoriin joutui artikkeli riippuvuutta aiheuttavien aineiden vertailusta. Tämä tapahtui, ehkä sattumalta, juuri silloin, kun kansalaisaloite kannabiksen dekriminalisoimiseksi sai täyteen 50000 kannatusta. Koska mm. professori Eija Kalso väittää lääkekannabiksen aiheuttavan vaikeaa riippuvuutta, liittyy asia mielestäni myös lääkekannabikseen ja julkaisen poistetun sivun sisällön blogissani. Sama sisältö löytyy Internetin arkistosta web.archive.org.



Riippuvuutta aiheuttavien aineiden vertailu

Riippuvuutta aiheuttavia aineita voidaan luokitella ja vertailla eri tavoin. Vertailun lähtökohtana voi olla esimerkiksi aineen kyky aiheuttaa käyttäjässään riippuvuutta, eli niin sanottu riippuvuuspotentiaali. Vastaavasti voidaan vertailla aineen aiheuttamia fyysisiä ja sosiaalisia haittoja.
Aineita vertailtaessa on tärkeää huomioida seuraavat asiat:
  • Alhaiset pisteet eivät ole lupaus aineen turvallisuudesta.
  • Pisteytys ja arviointi koskevat terveitä aikuisia ihmisiä, kun taas esimerkiksi lapsilla ja nuorilla tilanne voi olla hyvin erilainen.
  • Useamman aineen samanaikainen käyttö saattaa muuttaa merkittävästi aineiden vaikutuksia ja haittoja.
  • Aineiden erilaisiin käyttötapoihin (kertakokeilu, säännöllinen käyttö tai ongelmakäyttö) liittyy hyvin erilaisia riskejä ja haittoja.

Riippuvuutta aiheuttavien aineiden vertailu riippuvuuspotentiaalin mukaan

AineRiippuvuusVieroitus-
oireet
Sietokyky
(toleranssi)
VahvistusPäihdyt-
tävyys
Kokonais-
pisteet
Alkoholi3644623
Nikotiini6453220
Kokaiini4336420
Kofeiini222118
Kannabis111238
Tässä taulukossa asteikko ulottuu välillä 1-6, jossa 1 = matalin arvo ja 6 = korkein arvo.

Riippuvuus

Riippuvuutta määriteltäessä arvioidaan ainetta käyttävien ihmisten ja aineen välistä suhdetta. Arvioinnin kohteena tarkastellaan, kuinka vaikea käyttäjän on lopettaa aineen käyttö, miten yleistä on retkahdus eli käytön aloitus uudelleen raitistumisen jälkeen, riippuvuuteen päätyvien käyttäjien osuus kaikista aineen käyttäjistä, käyttäjien oma arvio aineen käytön tarpeestaan, sekä käyttöä jatkavien osuus, vaikka aineen käytöstä on koettuja haittoja.

Vieroitusoireet

Vieroitusoireita määriteltäessä arvioidaan riippuvuutta aiheuttavan aineen säännöllisen käytön lopettamisesta koituvia fyysisiä tai psyykkisiä oireita ja oireiden ankaruutta ja yleisyyttä.

Sietokyky eli toleranssi

Sietokyky tarkoittaa jonkin aineen toistuvan käytön jälkeen siihen muodostuvaa kestokykyä. Sietokyky kasvaa sen mukaan, miten usein ja miten paljon ainetta käytetään. Sietokyvyn kasvaessa riippuvuutta aiheuttavaa ainetta täytyy käyttää enemmän saman vaikutuksen aikaansaamiseksi.

Positiivinen tai negatiivinen  vahvistus (reinforcement)

Päihteet voivat vahvistaa tietynlaista käyttäytymistä monin tavoin. Päihteen saaminen on toiminnan päämäärä, jos se johtaa tietynlaisiin tunnetiloihin, esimerkiksi mielihyvän kokemiseen. Tässä on kysymyksessä positiivinen vahvistaminen. Negatiivinen vahvistaminen puolestaan tarkoittaa sellaisen käyttäytymisen yleistymistä, joka johtaa esimerkiksi ahdistuneisuuden tai vieroitusoireiden välttämiseen.

Päihdyttävyys

Tässä yhteydessä päihdyttävyys tarkoittaa sitä päihtymys- tai juopumustilaa sekä huumaa, joka on seurausta aineen käytöstä. Kyseessä on aineen aiheuttama keskushermoston muuttunut toimintatila, jonka ulkoisia oireita voivat olla mm. puheen epäselvyys, liikkeiden horjuvuus, kasvojen punoitus ja usein myös häiritsevä käyttäytyminen, vaikeissa tapauksissa syvenevä tajuttomuus ja kuolema.

Riippuvuutta aiheuttavien aineiden vertailu aiheutuneiden haittojen mukaan

AineFyysinen haittaRiippuvuusSosiaaliset haitatYhteispisteet
Kokaiini2,332,392,172,30
Alkoholi1,401,932,211,85
Bentsodiatsepiinit1,631,831,651,70
Nikotiini1,242,211,421,62
Kannabis0,991,511,501,33
Tässä taulukossa asteikko ulottuu välillä 0-3, jossa 0.0 = matalimmaksi ja 3.0 = korkeimmaksi arvioitu haitta.

Fyysisiä haittoja arvioitaessa on huomioitu:

  • akuutit fyysiset haitat mm. aineen aiheuttama hengityslama, sydänlihaksen kuormitus, akuutti yleinen myrkytys,
  • krooniset fyysiset haitat esimerkiksi pitkän käytön seurauksena aiheutuva psykoosi, keuhkoahtaumatauti, syövät,
  • aineen käyttötavasta aiheutuvat fyysiset haitat (painotus etenkin suonensisäisen käytön aiheuttamissa haitoissa).

Riippuvuutta arvioitaessa on huomioitu:

  • aineen käytön aiheuttama mielihyvä,
  • aineen käytön aiheuttama psyykkinen riippuvuus,
  • aineen käytön aiheuttama fyysinen riippuvuus.

Sosiaalisia haittoja arvioitaessa on huomioitu:

  • aineen aiheuttaman päihtymystilan voimakkuus, joka voi vaikuttaa muun muassa väkivaltaisuuteen, perheen sisäiseen toimintaan ja lasten hyvinvointiin.
  • muut sosiaaliset haitat yleensä, kuten esimerkiksi poissaolot työpaikalta ja rikollisuus.
  • terveydenhuollon kustannukset (arvio perustuu Ison-Britannian laskelmiin).

Riippuvuushoito

Lähteet
Seppä, Kaija ym. (toim.) (2012). Huume- ja lääkeriippuvuudet. Helsinki: Duodecim.

16.3.2016

Kalson päiväuni: lääkekannabiksen sopivuuden arviointi

”Olet siis joskus juonut alkoholia? Valitettavasti et voi saada Sativexia.”

Eija Kalso
on jälleen kirjoittanut lääkekannabiksesta harhaanjohtavasti ja potilaiden kannalta haitallisesti. Tällä kertaa kyseessä on Lääkärilehdessä julkaistu katsausartikkeli Kannabistako ki­pu­lääk­keek­si?, jossa kirjoittajina Kalson lisäksi ovat A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki sekä Fimean lääkevalmisteiden arvioinnin johtaja Erkki Palva. Kalso ja kumppanit antavat tällä kertaa mielikuvitustensa laukata niin, että lopputulos naurattaisi, jos asia ei olisi niin vakava. Harhaan johdetaan tällä kertaa erityisesti lääkäreitä, joiden ammattilehdessä artikkeli on julkaistu.

Heti ingressissä lyödään kortit pöytään: kannabis on turha minkään kiputilan hoidossa ja hoitoon liittyy merkittäviä riskejä erityisesti pitkään käytettäessä. Artikkeli ei kerro, mitä nämä pitkä­aikais­käytön riskit ovat, vaikka niihin viitataan vielä neljään kertaan myöhemmin artikkelissa.
Tut­ki­mus­näyt­tö ei tois­tai­sek­si tue kan­na­bik­sen käyt­töä min­kään ki­pu­ti­lan hoi­dos­sa. Kan­na­bik­ses­ta hyö­tyy vain pie­ni osa ki­pu­po­ti­lais­ta, ja hoi­toon liit­tyy mer­kit­tä­viä ris­ke­jä eri­tyi­ses­ti pit­kään käy­tet­täes­sä.

Tutkimuksia kannabiksen käytöstä erilaisissa kiputiloissa kyllä löytyy, mutta ns. kolmannen vaiheen tutkimuksia löytyy lähinnä Sativex-suusuihkeesta, jolla on taustalla Sativexin kehittänyt lääkeyhtiö GW Pharmaceuticals tutkimuksia rahoittamassa. Kannabis­kukinnon tutkimiseen ei lääkeyhtiöillä ole intressejä. Eija Kalso hyväksyy vain kolmannen vaiheen tutkimukset, muita ei ole olemassa.

Lue tästä lisätietoa lääketutkimusten vaiheista.

Varsinainen ”helmi” löytyy kohdasta Potilaiden arviointi ja seuranta. Tässä vaiheessa artikkelia kukintomuotoinen lääkekannabis on jo rajattu vaihtoehdoista pois, koska sillä ei ole tehty yhtään mitään kunnon tutkimuksia koskaan. Niinpä niin. Jäljellä on vain nabiksimoli eli Sativex.
Na­bik­si­mo­lin so­pi­vuus MS-tau­tiin liit­ty­vän spas­ti­suu­den hoi­toon ar­vioi­daan neu­ro­lo­gian yk­si­köis­sä, jois­sa pi­täi­si ol­la val­miu­det mo­nia­lai­seen ar­vioon (tau­luk­ko 6). Ki­vun hoi­don ar­viot tu­lee teh­dä vain ylio­pis­to­sai­raa­loi­den mo­nia­lai­sil­la ki­puk­li­ni­koil­la, jot­ka pys­ty­vät ot­ta­maan kantaa po­ti­laan mui­hin hoi­to­mah­dol­li­suuk­siin ja kan­ta­maan vas­tuun po­ti­laan jat­ko­hoi­dos­ta.


Hei, nyt oikeasti! Eihän kukaan saa edes Sativexia, jos sopivuus arvioidaan näillä kriteereillä. Taulukkoa tarkemmin lukiessa heräsi kysymys, mitä myrkkyä tässä oikein aiotaan kokeilla.

  • Monialainen viiden asiantuntijan ryhmä selvittämässä, voidaanko Sativexia määrätä potilaalle 2–3 kuukauden arviointijaksolle! Varmaan tällaiseen on Suomessa halua eli myös varaa ryhtyä.
  • Aiempi huumaavien aineiden, kuten alkoholin tai nikotiinin käyttö, on pääsääntöisesti vasta-aihe. Kannabiksen aiempi käyttö on vasta-aihe.
  • Muita hoitoja ja lääkkeitä tulee kokeilla ennen lääkekannabista, ja kivun hoidossa tämä pitää sisällään opiaatit. Jos olet aiempi opiaattien käyttäjä, et voi saada lääke­kannabista. Mitäs läksit, kikkeliskokkelis.

Huolestuttavaksi asian tekee se, että yksi artikkelin kirjoittajista on Erkki Palva Fimeasta. Jos lääkäri nyt harkitsee kannabislääkitystä potilaalleen ja lisätietoja etsiessään lukee tämän katsaus­artikkelin, saattaa hän luulla, että taulukko 6:n mukainen arviointi on Fimean vaatimus erityislupaa myönnettäessä. Näin asia ei suinkaan ole. Myyntiluvallinen Sativex, jonka sopivuuden arviointiin taulukko 6 on viisaat päät yhteen lyöden laadittu, ei edes tarvitse Fimean erityislupaa. Myöskään erityisluvallisiin kannabis­kukinto­valmisteisiin, kuten Bedrocan, ei tällä hetkellä vaadita näitä kriteerejä ja toivottavasti ei jatkossakaan. Silloin lääkekannabista ei Suomessa saisi enää kukaan.

Tämä ”katsausartikkeli” on hysteeristä vainoharhaisuutta lääkekannabiksen vaarallisuudesta ja lääkärien johtamista harhaan. Eija Kalson ristiretki jatkuu, ja potilaat kärsivät.

Parahin Eija Kalso, lääkekannabis auttaa minulla MS-taudin hermokipuihin. Kun käytän sitä säännöllisesti, viiltävät hermokivut pysyvät kokonaan poissa. Lääkekannabis auttaa minulla myös muihin MS-tautini oireisiin, mm. jatkuvaan pahoinvointiin sekä lihasjäykkyyteen. Olen käyttänyt lääkekannabista yli viisi vuotta enkä ole havainnut haittoja pitkäaikaiskäytössä, vointini on kohentunut ja käytettävä annos pienentynyt. Ai niin, minähän olen vain potilas enkä kolmannen vaiheen lääketutkimus. Potilasta ei tarvitse kuunnella.

Missä ovat potilaan oikeudet?

16.6.2015

Professori: ”Lääkekannabis aiheuttaa riippuvuutta”. MS‑potilas kommentoi.

Suomen kuvalehdessä julkaistiin 12.6.2015 juttu ”Professori: Lääkekannabis aiheuttaa riippuvuutta”. Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun luin professori Kalson mielipiteitä tietäen, kuinka totena professorisnaisen puheita moni pitää. Tässä bloggauksessa esitetään samat kysymykset ja kuullaan samat vastaukset Kalsolta ja Knuutilalta, mutta lisäksi kuullaan myös potilasta, eli allekirjoittanutta.



Apteekkari Markku Knuutila on vakuuttunut lääkekannabiksen hyödyistä. Ongelmana ovat lähinnä asenteet, hän sanoo. ”Opiaatteja ja morfiinijohdannaisia määrätään surutta, vaikka miedolla kannabiksella selviäisi huomattavasti vähemmällä.”

Eija Kalso, kipulääketieteen professori, on kriittisempi. ”Apteekkarit harjoittavat liiketoimintaa. He eivät hoida potilaita eikä heillä ole vastuuta potilaista.”

MS-potilas, MS-tautia sairastava eläkkeellä oleva yksityisyrittäjä, on käyttänyt hollantilaisen Bedrocan BV -yrityksen tuottamia lääkekannabiksia vuodesta 2010. ”Neurologi on kirjoittanut minun reseptini, ei apteekkari. Neurologilla on hoitovastuu. Ei apteekkarin tietenkään tarvitse minua hoitaa, lääkkeiden toimitus riittää.”


Onko lääkekannabis hyvä lääke?

Knuutila: ”Valtaosa potilaista on saanut siitä avun kipuihinsa ja vaivoihinsa. Lääkäri valitsee potilaat tiukalla seulalla.”
Kalso: ”Ei ole. Jos hyvältä lääkkeeltä edellytetään, että se on osoitettu tutkimuksissa tehokkaaksi ja turvalliseksi, niin ei ole.”
MS-potilas: ”Kannabis auttaa minulla moniin MS-tautini oireisiin. Näitä oireita ovat mm. pahoinvointi, spastisuus (lihasjäykkyys), lihaskrampit, hermokivut, puutuneisuus, allodynia (puutuneen ihon kosketuskipu), virtsaamisongelmat, huonontunut lämmönsieto ja kognitiiviset ongelmat. Kannabis on osoittautunut minulla hyväksi lääkkeeksi.”

Kuinka tarkasti lääkekannabista on tutkittu?

Knuutila: ”Sitä on tutkittu vuosikymmenet. Itse asiassa sitä tutkittiin jo tuhansia vuosia sitten Kiinassa ja Intiassa nimenomaan lääkinnällisessä tarkoituksessa. Nyt Israel on tutkimuksen kärkimaita.”
Kalso: ”Sativexia on tutkittu varsin hyvin MS-taudin osalta mutta muissa käyttötarkoituksissa puutteellisesti. Kannabiskukintovalmisteiden ja muiden vastaavien tutkimus on täysin riittämätön.”
MS-potilas: ”Komppaan Knuutilaa ja esitän keräämäni luettelon tieteellisistä tutkimuksista liittyen kannabiksen lääkekäyttöön MS-taudissa, tällä hetkellä listalla on 83 tutkimusta.” Tämän blogin Tutkimukset-sivu.

Kuka lääkekannabiksesta hyötyy?

Knuutila: ”Apua on saatu MS-tautiin, neurologisiin kipuihin, unettomuuteen, aidsiin, tiettyihin syöpälajeihin, epilepsiaan. Kipupotilaat ovat voineet vähentää vahvoja opiaattijohdannaisia tai jopa luopua niistä. Kelan mukaan yli 400 000 potilasta saa säännöllisesti opiaattijohdannaisia, osa jopa 10–15-kertaisia annoksia ohjeisiin verrattuna. Heistä moni on jäänyt lääkekoukkuun.”
Kalso: ”Osa MS-potilaista hyötyy, mutta esimerkiksi hermovauriokivuista kärsivät eivät hyödy, kuten Lancet Neurology -lehden katsauksessa osoitetaan. Sellaiset henkilöt voivat hyötyä, joiden ahdistusta kannabis lievittää ja siten kipukaan ei tunnu niin pahalta. Kannabiksen käyttäjät hyötyvät: he saavat sitä virallista kautta. Ne hyötyvät, joiden ansioon se liittyy. Ja mediakin hyötyy. Aika iso vyyhti.”
MS-potilas: ”Saan lääkekannabiksesta monia hyötyjä, ei pelkästään kivun lievitykseen, vaan moneen muuhunkin oireeseen. En sulje myöskään pois sitä, että lääkekannabis vaikuttaisi MS-taudin etenemiseen. Sen verran hyvään kuntoon olen itseni saanut reseptin saamisen jälkeen, vaikka sairauteni on etenevää muotoa.”

Mitä haittavaikutuksia lääkekannabiksella on?

Knuutila: ”Prahan kongressissa maaliskuussa vallitsi yksimielisyys siitä, että sivuvaikutukset ovat vähäiset, kun käyttö on ohjeiden mukaista. Aiemmin on tuotu esiin, että alle 15-vuotiaana aloitettu säännöllinen viihdekäyttö olisi yhteydessä skitsofrenian puhkeamiseen. Uudessa italialaisessa tutkimuksessa lääkekannabista on päinvastoin käytetty skitsofrenian hoitoon.”
Kalso: ”Tämä on mahdollista mutta äärimmäisen harvinaista. Näyttö siitä, että nuorena aloitettu kannabiksen käyttö aiheuttaa psykoosia, on vahva. Knuutilan kommentti on näin esitettynä vaarallinen. Meidän potilaistamme suurin osa on lopettanut lääkekannabiksen haittavaikutusten vuoksi: älyllisten toimintojen heikkenemistä, muistamattomuutta, keskittymisvaikeuksia, väsymystä. Ja merkittävä haitta ovat tietysti vakavat psykiatriset sairaudet.”
Knuutila: ”Mielenkiintoinen näkemysero alan kansainvälisten tutkijoiden ja Kalson välillä.”
MS-potilas: ”Knuutila sai tässä viimeisen sanan, mikä oli mielestäni oikein. Lääkekannabis päihdytti aluksi (käytön alussa pari viikkoa), jolloin sillä varmasti oli vaikutuksia kognitioon. En silti ollut aivokuollut, ja päihdyttävyys katosi käyttöä jatkaessa täysin. Ennen lääkekannabiksen aloitusta olin paljon pahemmassa (MS-taudin aiheuttamassa) aivosumussa kuin edes tuo lievästi päihtynyt tila oli. Mitään "skitsoja oloja" ei ole tullut, mikä ei tietenkään tarkoita, ettei jollekin sellaisia voisi tulla. En ole kuullut mielenterveysongelmista lääkekannabiksen käyttäjillä.”

Aiheuttaako lääkekannabis riippuvuutta?

Knuutila: ”Valvotuissa olosuhteissa ei.”
Kalso: ”Kyllä aiheuttaa. Tosin riippuvuus ei kehity kaikille. Mutta sitten kun se on kehittynyt, sitä on todella vaikea hoitaa.”
MS-potilas: ”Mikäköhän tämä Kalson mainitsema vaikeasti hoidettava kannabisriippuvuus oikein on? THL:n sivuilla on taulukko, jossa vertaillaan eri päihteiden riippuvuuspotentiaalia: Riippuvuutta aiheuttavien aineiden vertailu. Päihdekannabis, jossa usein on minimoitu CBD:n määrä, eli se päihdyttää enemmän, on arvioitu kofeiiniakin heikommaksi riippuvuuden aiheuttajaksi. Se on heikoimmin riippuvuutta aiheuttava kaikista vertailun aineista.”

Onko lääkekannabista liian vaikea saada Suomessa?

Knuutila: ”Ehdottomasti, prosessi on kohtuuttoman vaikea ja pitkä. Lääkekannabiksen määräys on pyritty keskittämään yliopistosairaaloiden kipuklinikoille, jotka kokeilevat ensin kaikki muut kipulääkkeet, myös kovat opiaattijohdannaiset. Tämä on potilaalle rankkaa. Asia voisi olla päinvastoin.”
Kalso: ”Kipuklinikoilla ei toimita näin.”
Knuutila: ”Lisäksi kokeillaan vain yksittäisiä, eristettyjä kannabinoideja eikä Bedrocania (erityisluvallinen valmiste), jolla on vähemmän sivuvaikutuksia.”
Kalso: ”Minä sanoisin, että lääkekannabista on jopa liian helppo saada. Näen tapauksia, joissa asiat ovat menneet huonosti, ja joudun arvioimaan, millaisissa tilanteissa lupia on haettu ja myönnetty.”
MS-potilas: ”Opiaatteja ja opioideja on helppo saada. Lääkekannabista ei ole kovin helppo saada.”

Miten vertaisitte lääkekannabista keskushermostoon vaikuttaviin kipulääkkeisiin, opiaatteihin?

Knuutila: ”Prahan kongressissa todettiin, että YK teki virheen luokitellessaan huumausaineita 1940-luvulla. Kannabis pantiin kiireessä ’varmuuden vuoksi’ samaan kategoriaan kuin opiaatit, kokaiini ja amfetamiini. Se kuuluisi miedoimpaan kategoriaan. Opiaatit aiheuttavat useita kuolemantapauksia, lääkekannabis ei ensimmäistäkään.”
Kalso: ”Tietyllä tavalla opioidit ovat vaarallisempia kuin lääkekannabis. Ylisuuri annos voi tappaa, ja riippuvuus kehittyy herkemmin. Mutta nykyaikaisessa kirurgiassa ja syöpäkipujen hoidossa ne ovat korvaamattomia. Kannabis ei mitenkään pysty korvaamaan niitä. Muiden kipujen hoito opioideilla onkin sitten kyseenalaista. Suomessa käytetään niitä selvästi liikaa.”
MS-potilas: ”Kannabiksen ei tarvitse korvata kirurgiassa ja syöpäkipujen hoidossa käytettäviä opioideja. Mutta on muunlaisia sairauksia ja sairaustiloja, kuten kroonisia kiputiloja, joissa kannabis voi olla huomattavasti parempi, miedompi ja vähemmän koukuttava vaihtoehto. Suomessa käytetään selvästi liikaa opioideja, tästä olen samaa mieltä Kalson kanssa.”

vai

Onko lääkekannabis liian kallista potilaalle?

Knuutila: ”Sativex maksaa reilut 600 euroa kuussa, Bedrocan noin 300 euroa. Ilman Kela-korvausta lääke on kallis. Korvaus olisi potilaalle tärkeä.”
Kalso: ”Se on erittäin kallista. Jos on hyvä näyttö, että lääkkeestä on potilaalle suuri hyöty eikä haittoja, yhteiskunnan pitäisi korvata se. Myös reseptiä kirjoittavalla lääkärillä on vastuu: pitäisi miettiä, pystyykö potilas maksamaan lääkkeen. Mutta automaattista Kela-korvausta en kannata.”
MS-potilas: ”Lääkekannabis on kallista. Sativexia ei käytetä siksi, että se on mieto (huono hoitovaste) ja kallis. Knuutila arvioi, että Bedrocan-lääkitys on noin 300 euroa kuussa, tämä on aika tarkalleen sama kuin minulla: viikossa kuluu n. 5 grammaa lääkekannabista. Omien laskelmieni mukaan Sativex tulisi jopa 5 kertaa kalliimmaksi, jos halutaan saada sama määrä lääkitseviä kannabinoideja.” Kustannusvertailu: Sativex on kallista!

Onko lääkekannabiksen väärinkäyttö riski?

Knuutila: ”Yrityksiä on ollut vain muutamia. Kontrolli on tarkka, tarkempi kuin monilla opiaattijohdannaisilla. Jos väärinkäyttöä esiintyy, lupa evätään välittömästi. Lääkekannabiksella ei ole mitään tekemistä viihdekäytön kanssa.”
Kalso: ”Totta kai siihen liittyy väärinkäyttöä. Jos ei liittyisi, sitä tutkittaisiin ja käytettäisiin ihan eri tavalla. Olen ihmetellyt, miksi erityisluvallisia kannabisvalmisteita haetaan koko ajan enemmän, vaikka Sativex olisi käytettävissä. Todennäköisesti siksi, että niistä saa nopeamman vaikutuksen. Se ehkä kuvastaa sitä, että niistä haetaan jotain muuta kuin kipuun liittyvää vaikutusta.”
Knuutila: ”Moni potilas on kokeillut Sativexia mutta palannut Bedrocaniin, koska ei ole saanut siitä apua. Turha professorin aliarvioida potilaiden hoitovasteita ja syyttää heitä narkkareiksi.”
MS-potilas: ”Erityisluvallisia kannabisvalmisteita haetaan mielestäni enemmän vain siksi, että Sativex on niin pirun kallista, 2-5 kertaa kalliimpaa potilaalle kuin Bedrocan, ks. edellinen kysymys. Sativex on myös melko uusi tulokas, erityisluvallista kannabista (Bedrocan) sen sijaan on määrätty Suomessa jo vuodesta 2006.”

Missä tilanteessa itse määräisitte potilaalle kannabista?

Kalso: ”MS-potilaille olen kokeillutkin, mutta potilaiden mielestä hyödyt eivät ole olleet riittävät verrattuna haittoihin.”
MS-potilas: ”On myös potilaita, joiden mielestä lääkekannabiksesta on lähes yksinomaan hyötyä, ja se korvaa usean lääkkeen. Terveisiä mm. täältä näppäimistön takaa. Suurin ’haittavaikutus’ itsellä on melko kova hinta, n. 300 euroa kuussa. Yhteiskunta ei tule vielä kustannuksissa vastaan, vuositasolla kustannus on siis suuri.”

Hollannissa lääkekannabista käytetään myös syöpäkipuihin ja aidsin oireisiin, Yhdysvalloissa ahdistukseen ja unettomuuteen. Seattlessa lääkekannabista saa jopa automaatista. Miten suhtaudutte tähän?

Knuutila: ”Automaatteja ei missään tapauksessa. Hoidon täytyy olla yhteistyötä potilaan, lääkärin, sairaanhoitajan ja apteekin kanssa.”
Kalso: ”Automaatit ovat täysin lääketieteen etiikan vastaisia. Kuolemaan johtavan sairauden oireisiin kannabista voi käyttää, jos siitä on hyötyä. Ahdistukseen ja unettomuuteen sitä ei tulisi käyttää.”
MS-potilas: ”Kannabisautomaatit - only in America... Toisaalta ei kai niistäkään lääkekannabista saa kuin lääkärin reseptillä, jonkinlainen automatisoitu apteekin korvike siis. Yhdysvalloissa lähinnä Kaliforniassa lääkekannabista käytetään vähän kaikkeen, muualla on tiukemmat säädökset. Kuvitellaan tilanne, jossa potilas käyttää kannabista ahdistukseen ja unettomuuteen, ja kokee saavansa siitä apua paremmin kuin muista lääkkeistä. Täytyykö potilaan tällöin joko voida huonommin (ei kannabista) tai tehdä itsestään rikollinen (käyttää kannabista), vai olisiko parempi, että lääkekannabisresepti olisi mahdollista saada?”

Liittyykö lääkekannabikseen yleisiä väärinkäsityksiä?

Knuutila: ”Lääkekannabispotilaat leimataan vieläkin väärinkäyttäjiksi, vaikka he ovat vakavasti sairaita ihmisiä, jotka ovat saaneet avun. Monet lääkärit pelkäävät huumelääkärin leimaa. He eivät uskalla ottaa vastaan potilaita eivätkä edes keskustella kollegoiden kanssa aiheesta. Asenteet ovat yllättävän tiukassa. Suomeen tarvitaan ulkomaisia, asiaan perehtyneitä lääkäreitä ja tutkijoita kertomaan asioista ennakkoluulottomasti.”
Kalso: ”Yleinen väärinkäsitys on se, että kannabis olisi tehokas ja turvallinen lääke ja että se pitäisi vapauttaa myös muuhun käyttöön. Käsitys on suhteettoman positiivinen tosiasioihin verrattuna.”
MS-potilas: ”Yleinen väärinkäsitys on, että kannabiksen lääke- ja viihdekäyttö on samanlaista ja sama asia. Kannabis palaa ja Bob Marley soi, tomaattisilmäinen ’käyttäjä’ höhöttelee television piirretyille. Asenteet ovat niin tiukassa, että faktoillakin on niitä vaikea läpäistä.”

Markku Knuutila
• 68-vuotias proviisori ja apteekkineuvos, Tampere
• Apteekkari, apteekki Tampereella ja Turussa

Eija Kalso
• 60-vuotias lääketieteen ja kirurgian tohtori, Helsinki
• Kipulääketieteen professori Helsingin yliopistossa, ylilääkäri Hyksin kipuklinikalla

MS-potilas
• 44-vuotias sairauseläkkeellä oleva insinööri ja yksityisyrittäjä tietotekniikan alalta
• MS-tautidiagnoosi vuonna 2008, oireita sitä ennen 18 vuoden ajan
• MS-tauti, etenevä
• lääkekannabisresepti vuodesta 2010


Onko tosiaan niin, että potilas ei voi itse osata kertoa, auttaako lääke vai ei? Voiko ainoastaan tutkimus kertoa tämän? Mielestäni näin ei ole. Yksittäisessä tutkimuksessa on aina tietynlainen tutkimusasettelu, lääkkeiden annostus (määrä ja tapa), yms. Tutkimusasettelu ei aina välttämättä ole sellainen, että tuloksia saadaan. On myös runsaasti tutkimuksia, joissa tuloksia on saatu. Ja tuhansia lääkkeeseen tyytyväisiä potilaita.

Lue myös Suomen Kuvalehden artikkeli lauantailta 13.6. ”Lääkekannabiksen suosio kasvaa”.

11.5.2015

Voimassa artikkeli lääkekannabiksesta

Voima 4/2015 -lehdessä on juttu lääkekannabiksesta. Lehteä jaetaan ilmaiseksi telineistä, ja sen voi lukea myös netissä Lehtiluukussa. Äänessä ovat mm. apteekkineuvos Markku Knuutila, jota voi kiittää tässä Suomen lääkekannabisasiassa paljosta, ja lääkekannabiksen käyttäjien yhdistyksen puheenjohtaja Pedro Viljanen. Kannattaa lukea, oli hyvä artikkeli.


Lääke, jolla on huono maine, juttu alkaa sivulta 10.

9.1.2012

Monet kipulääkkeet lääkekannabista koukuttavampia

Eilen julkaistiin MTV3-kanavan Studio55.fi:n sivuilla artikkeli lääkekannabiksesta Suomessa, jossa mm. reseptejä kirjoittanut lääkäri kertoo kokemuksistaan. Juttu oli oikein hyvä, on hienoa, että lääkärin ja potilaiden kokemukset ovat olleet positiivisia, ja että lääkärilehteenkin on tulossa myöhemmin aiheesta artikkeli.
Potilailta on tullut yksin omaan positiivista palautetta.

– Parikin MS-potilasta on ollut sänkypotilaita, mutta he ovat voimistuneet niin paljon, että ovat pystyneet arkiaskareisiin kuten kaupassa käyntiin.

Studio55.fi: Kannabiksen lääkekäytöstä hyviä kokemuksia saanut lääkäri: Monet kipulääkkeet ovat paljon koukuttavampia

18.6.2011

Kielletty kukka

Kielletty kukka: häviääkö Suomi taistelun kannabista vastaan?



Uusimmassa Suomen Kuvalehdessä (24/2011, 17.6.2011) on laaja artikkeli kannabiksesta Suomessa. Ajatuksiaan ja mielipiteitään kertovat mm. tutkija Jussi Perälä, kannabiksen kotikasvattajat, poliisi, Bedrocania käyttävä lääkekäyttäjä ja hampunviljelijä Timo Haara.

Jutusta löytyy osa verkosta: Näin kannabiksen kasvattajat puijaavat poliisia. Lehden artikkelin löytyy valokuvattuna mm. täältä keskusteluketjusta. Mukavinta se toki on lukea paperiversiosta. Oli hyvä juttu, suosittelen.

19.2.2011

MS-tauti voi lyhentää elinikää jopa 14 vuotta

kuolema
Tauti heikentää potilaan toimintakykyä, mikä voi lopulta vähentää potilaan eliniän ennustetta jopa 7–14 vuotta.

– Taudin loppuvaiheessa ilmenee kokonaisvaltaisia muutoksia elimistön toiminnoissa, kuten liikuntakyvyssä ja lopulta hengityksessä.

(joten pidetäänpä siitä kunnosta huolta!)

Koko artikkeli: MS-tauti voi lyhentää elinikää jopa 14 vuotta.
Artikkelin lopussa on linkit video- ja radiojuttuihin samasta aiheesta.
Materiaalin on julkaissut Bayer Oy 10.2.2011.