Kuulumisia, haastatteluja ynnä muuta

Edellisen keväisen juoksumatkaennätyksen jälkeen alkoi oikean polven ala-/ulkosyrjällä tuntua juostessa kipua. Kun se oli tarpeeksi äitynyt, huomasin, että oireet sopivat täysin juoksijan polveen. Oliko minusta siis vihdoin tullut juoksija? :)

No ikävä vaivahan se oli, ja kesti melkein koko kesän, että se lähti kokonaan pois. Heti keväällä tunnistettuani kivun syyn aloin harjoittaa juoksijan polven ongelmakohtaan IT-jänteeseen liittyviä lihaksia ja tehdä asiaan kuuluvia venyttelyjä. Jatkan näitä yhä toivoen niiden estävän vaivan uusiutumisen.

Syyskuu on ollut kiireistä. Ajauduin puolivahingossa mukaan erääseen ohjelmointiprojektiin auttelemaan, ja kylläpä ohjelmointi on ollut mukavaa ja sujunutkin erittäin hyvin. Tämän lisäksi minua on haastateltu lääkekannabisaiheesta terve.fi-lehteen, juttu ei ole vielä ilmestynyt, ja svenska.yle.fi:hin. Svenska Ylen jutussa on myös parit videonpätkät, jotka kuvasin juttua varten puhelimen kameralla.

Lue ja katso: Medicinsk cannabis gav MS-patient livet tillbaka - läkarkåren skeptisk.

Ja näiden lisäksi juoksin vielä tämän viikon tiistaina uuden juoksumatkaennätyksen. Juoksin 11 kilometriä, aikaa meni noin tunti ja vartti. Tämä oli samalla pisin matka, mitä olen koko elämässäni juossut! Jalat kestivät ihan hyvin, vaikka olihan se jo melko raskas suoritus. Palautumisaika oli 26 tuntia. Tässä kuvakaappaus Sports-Trackeristä:

Mukavaa syksyä kaikille!

Jalka toipumassa

Vapun aikoihin oikea jalkani, pääosin nilkka, oli niin kipeä, että pystyin kävelemään vain kepin kanssa maksimissaan noin kilometrin, katso blogiartikkeli ”Jalka ei kestänyt”. Kävelyitä piti karsia, jotta jalan toipuminen olisi nopeampaa, ja tilalle otin pyöräilyn. Toukokuun ensimmäisellä viikolla pyöräilin 84 kilometriä.

Viime viikolla jalka rupesi olemaan jo paremmassa kunnossa ja kävelin taas yli 30 kilometrin viikkomatkan, minkä lisäksi pyöräilin runsaasti. Perjantai 13. päivä toukokuuta oli ennätyspyöräilypäivä: pyöräilin 11 kilometrin lenkin neljään kertaan päivän aikana, yhteensä matkassa yli maratonin. Pyöräilykilometrejä tuli viime viikon aikana 103, satanen rikki siis.

Jalka ei kestänyt

Päivittäisten kävelyiden aloittaminen vuonna 2009 oli haaste sekä yleisen jaksamisen kannalta että jalkojen kipujen vuoksi. Jaloissa on ollut ja on monenlaisia kipuja, joita pitää sietää kävellessä ja tietysti myös juoksuyritysteni aikana. Tämä on tehnyt vaikeaksi arvioida jalkojen kestävyyttä varsinkin juostessa - onko ”juuri tämä kipu” varoitusmerkki liiasta rasituksesta tai jostain viasta, vaiko vain ”normaalia kipua”. Yhtälöä hankaloittaa myös lihasten spastisuus (lisääntynyt lihasjäykkyys) ja sen tuomat lisäkivut jaloissa.

Erityisesti oikean jalkani nilkassa ja polvessa oli huhtikuun ajan kipua. Kipu ei ollut niin kovaa ja pistävää kuin vasemmassa jalassani oli vuoden alkupuolella, joten jätin sen osin huomioimatta. Toissa viikolla kävelin vielä yli maratonin, mutta viime viikolla kävely meni jo niin nilkuttamiseksi ja jalka kipeäksi varata painoa, että olin pari päivää täysin kävelemättä. Pahinta tässä ei ole ollut kipu, vaan se, että ei päässyt kävelylle. Lauantaina ja sunnuntaina otin avuksi ”kättä pidempää”, jotta pääsin edes lyhyille kilometrin kävelyille. Tämä oli iso askel minulle: ensimmäinen apuvälineeni, keppi.

Never give up!

永不放弃

Kävelyä korvasin viime viikolla lihaskuntoharjoittelulla (kovat kuntosalit ja lisäksi mm. punnerruksia), ja eilen kävin kahdella reilun 10 kilometrin pyörälenkillä, yhteensä pyöräilyä siis yli 20 kilometriä. Illalla katselin noin tunnin kestäneen live chatin Yhdysvaltain länsirannikolta aiheesta MS ja liikunta, mutta mitään itselleni uutta ei varsinaisesti tullut esiin.

Tänä vuonna jaloilla kuljettuja kilometrejä on ehtinyt kertyä yli 750, joista reilut 65 kilometriä on juoksua. Nyt jalan toipumista odotellessa, sillä välin mm. kohta taas 1,5 tunnin kuntosali. :)

Takkuilevaa juoksua ja kipeitä jalkoja. Periksi ei anneta.

Jalat ovat taas olleet pari viikkoa niin kipeät, että on täytynyt pääosin tyytyä kävelemään. Viime viikolla jalkojen jäykkyys ja kramppaus pahensivat kipuja niin, että kävelykin rupesi olemaan vaikeaa, mutta varsikaakao onneksi auttoi. Tällä viikolla olen höyrystelyjen lisäksi syönyt pientä kannabisannosta päivittäin, mikä on auttanut lisää. Eilen pystyin juoksemaankin taas hieman (1 kilometrin, intervallit 100 + 200 + 300 + 200 + 200 metriä).

Voi olla, että juoksu osoittautuu liian raskaaksi rasitukseksi jaloilleni. Tänä vuonna yli 2/3 päivistä jalkani ovat olleet niin kipeinä, että en ole voinut juosta, ja loput päivät olen sitten käyttänyt niiden juoksemiseen kipeäksi... No, aion vielä yrittää, halu juosta on niin kova. Mikäli juoksu ei tunnu onnistuvan, niin voin mahdollisesti vahvistaa jalkojani muilla liikuntamuodoilla, ja kokeilla juoksua joskus myöhemmin uudestaan. Ainakin kävelen edelleen hyvin vahvasti ja muu kuntoilu sujuu.

Mitä sitten haluatkin saavuttaa, älä anna periksi: yritä uudelleen ja uudelleen. Suurin osa yrityksistä epäonnistuu, mutta epäonnistumisilla ei ole väliä. Yritä, jotta voit lopulta onnistua. Ennen kaikkea: älä anna periksi elämässä.

”Are you gonna finish strong?” kysyy Nick Vujicic. Nickillä ei ole käsiä eikä jalkoja. Tämä video kannattaa katsoa.

Never Give Up
Are you going to finish strong?

Fyysinen aktiivisuus auttaa säilyttämään liikuntakykyä

Liikkuminen kannattaa:

Liikuntakyvyn heikkeneminen MS-taudissa yhdistetään usein pelkästään sairauden aiheuttamaan etenevään keskushermostovaurioon. Tämä on kuitenkin vain osa totuutta. – – Kyse on usein kierteestä, jossa sairauden aiheuttama lisääntyvä fyysinen haitta vähentää liikunnallista aktiivisuutta. Tämä puolestaan heikentää kuntoa kokonaisvaltaisesti ja ruokkii entisestään fyysistä inaktiivisuutta.

Lue koko juttu: Avain 1/2011 tutkimusuutiset (pdf).

Tutkimusuutisissa on myös artikkelit ”Aivojen liikeaivokuoren toiminta muuttuu jo MS:n varhaisvaiheessa?” ja ”Probiooteista apua MS-taudin koe-eläinmallissa”.

MS-tauti voi lyhentää elinikää jopa 14 vuotta

Tauti heikentää potilaan toimintakykyä, mikä voi lopulta vähentää potilaan eliniän ennustetta jopa 7–14 vuotta.

– Taudin loppuvaiheessa ilmenee kokonaisvaltaisia muutoksia elimistön toiminnoissa, kuten liikuntakyvyssä ja lopulta hengityksessä.

(joten pidetäänpä siitä kunnosta huolta!)

Koko artikkeli: MS-tauti voi lyhentää elinikää jopa 14 vuotta.
Artikkelin lopussa on linkit video- ja radiojuttuihin samasta aiheesta.

Materiaalin on julkaissut Bayer Oy 10.2.2011.