Elokuussa aloin harjoitella pitkästä aikaa klassista musiikkia. Ensimmäisenä otin työn alle Frédéric Chopinin preludin opus 28 numero 4. Tämä preludi on yllättävän vaikea vasemmalle kädelleni. Puutuneilla sormilla on sointuja soittaessa haastavaa sekä osua oikeisiin koskettimiin että hallita dynamiikka, kun sormet eivät tunne kunnolla koskettimia.
Tällä viikolla äänitin ja latasin YouTubeen preludista otoksen, johon olen tyytyväinen harjoitteluaika ja hankaluudet huomioon ottaen. Ja eiköhän tämä tästä vielä kehity. Videon pituus on 2:46.
Chopin: Prelude in e minor op. 28 no. 4
Trivia: Tämä kappale soitettiin Chopinin toivomuksen mukaisesti hänen hautajaisissaan.
Mukavaa syksyä kaikille!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Musiikki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Musiikki. Näytä kaikki tekstit
9.10.2014
MS-tauti ja pianonsoitto; Kirka – Anna käsi
Sairastuttuani MS-tautiin ja jäätyäni sairaseläkkeelle aloin harrastaa uudelleen klassista musiikkia. Nuorena olin soittanut pianoa, ja vuonna 2006 aloin uudestaan harjoitella pianonsoittoa.
Vuonna 2008 juuri elvytetty soittoharrastukseni koki kovan kolauksen, kun toinen puoli vartalostani, mukaan lukien käsi ja sormet, puutuivat. Toisen käden toimintakyky meni todella huonoksi: puutuneisuuteen liittyvä pistely oli jatkuvaa, käden ja sormien lihasten toimintakyky huononi ja jääkylmiltä tuntuvissa sormissa oli välillä voimakkaita kipuja. Pianonsoitto, kuten moni muukaan asia, ei enää onnistunut sillä kädellä. Tavarat tippuivat kädestä.
Jonkin ajan kuluttua onnekseni huomasin, että kannabis auttoi pistelyyn ja käden kylmyyteen, kuten muihinkin neuropaattisiin oireisiin. Tämän ansiosta pystyin muun toimintakyvyn paranemisen lisäksi harjoittelemaan jälleen pianonsoittoa, vaikka käytännössä jouduinkin toisen käden osalta opettelemaan soittamisen uudestaan.
Vuosina 2009 ja 2010 äänitin YouTube-kanavalleni joitain esittämiäni klassisia pianokappaleita. Nyt on ollut pitkä tauko äänittelyissä, mutta olen kyllä yhä soitellut säännöllisesti. Viime vuonna aloin soitella aiempaa enemmän kevyttä musiikkia, tähän kannusti mm. kesällä radiosta tullut Laulava Babitzinin perhe -kuunnelma, ja Kirkaa olenkin melko paljon soitellut.
Pitkästä aikaa kokeilin pianonsoiton äänittämistä, tässä Kirkan Anna käsi (pituus 2:59):
Kirka – Anna käsi
Video on äänitetty Canon PowerShot A480 -pokkarilla, äänenlaatu ei siksi ole kovin kummoinen.
Vuonna 2008 juuri elvytetty soittoharrastukseni koki kovan kolauksen, kun toinen puoli vartalostani, mukaan lukien käsi ja sormet, puutuivat. Toisen käden toimintakyky meni todella huonoksi: puutuneisuuteen liittyvä pistely oli jatkuvaa, käden ja sormien lihasten toimintakyky huononi ja jääkylmiltä tuntuvissa sormissa oli välillä voimakkaita kipuja. Pianonsoitto, kuten moni muukaan asia, ei enää onnistunut sillä kädellä. Tavarat tippuivat kädestä.
Jonkin ajan kuluttua onnekseni huomasin, että kannabis auttoi pistelyyn ja käden kylmyyteen, kuten muihinkin neuropaattisiin oireisiin. Tämän ansiosta pystyin muun toimintakyvyn paranemisen lisäksi harjoittelemaan jälleen pianonsoittoa, vaikka käytännössä jouduinkin toisen käden osalta opettelemaan soittamisen uudestaan.
Vuosina 2009 ja 2010 äänitin YouTube-kanavalleni joitain esittämiäni klassisia pianokappaleita. Nyt on ollut pitkä tauko äänittelyissä, mutta olen kyllä yhä soitellut säännöllisesti. Viime vuonna aloin soitella aiempaa enemmän kevyttä musiikkia, tähän kannusti mm. kesällä radiosta tullut Laulava Babitzinin perhe -kuunnelma, ja Kirkaa olenkin melko paljon soitellut.
Pitkästä aikaa kokeilin pianonsoiton äänittämistä, tässä Kirkan Anna käsi (pituus 2:59):
Kirka – Anna käsi
Video on äänitetty Canon PowerShot A480 -pokkarilla, äänenlaatu ei siksi ole kovin kummoinen.
11.5.2012
Teatterireissu: 33 variaatiota
Kävimme eilen Jyväskylän kaupunginteatterissa katsomassa Moisés Kaufmanin näytelmän 33 variaatiota. Beethoven sävelsi vuosina 1819–1822 Anton Diabellin valssiteemasta 33 variaation muunnelmasarjan. Tutkija Katherine Brandt haluaa selvittää, miksi Beethoven näin teki.
Beethovenin musiikki konserttipianistin tulkitsemana, parantumaton sairaus, omistautuminen, luopuminen, anteeksianto jne... Jo yksittäiset ainekset olivat meheviä, ja kokonaisuus oli vielä enemmän kuin osastensa summa. Pidin näytelmästä erittäin paljon. Jaksoin koko reissun hyvin, eikä ruvennut väsyttämään kesken näytelmän.
Enää kaksi esitystä jäljellä (lauantaina 12.5.2012 ja perjantaina 18.5.2012), jos joku haluaa vielä tämän nähdä. Suosittelen kyllä.
Lisätietoja: Jyväskylän kaupunginteatteri: 33 Variaatiota.
Beethovenin musiikki konserttipianistin tulkitsemana, parantumaton sairaus, omistautuminen, luopuminen, anteeksianto jne... Jo yksittäiset ainekset olivat meheviä, ja kokonaisuus oli vielä enemmän kuin osastensa summa. Pidin näytelmästä erittäin paljon. Jaksoin koko reissun hyvin, eikä ruvennut väsyttämään kesken näytelmän.
Enää kaksi esitystä jäljellä (lauantaina 12.5.2012 ja perjantaina 18.5.2012), jos joku haluaa vielä tämän nähdä. Suosittelen kyllä.
Lisätietoja: Jyväskylän kaupunginteatteri: 33 Variaatiota.
11.12.2011
8.12.2011
4.12.2011
18.10.2011
Jacqueline du Pré ja Elgarin sellokonsertto
Jacqueline du Pré oli loistava englantilainen sellisti, jonka ura katkesi aikaisin MS-taudin vuoksi, ja elämäkin jo 42-vuotiaana. Hänen tulkintansa Edward Elgarin sellokonsertosta on erityisen tunnettu.
Keväällä katsoin elokuvan Hilary ja Jackie, joka kertoo Jacquelinen ja hänen sisarensa Hilaryn elämästä. Siitä lähtien olen halunnut kirjoittaa elokuvasta tai Jacquelinesta jotain blogiin, ja ehkä liittää mukaan YouTube-video Elgarin sellokonserton esityksestä. Elokuva oli oikein hyvä, mutta ei ollut mitenkään "helppo", etenkin kun itse sairastaa MS-tautia. En ole oikein tiennyt, mitä lopulta sanoa, joten blogimerkinnän kirjoitus on jäänyt. Enkä tiedä vieläkään, mutta suosittelen kyllä elokuvaa.
Vuonna 1967 kuvattiin Elgarin konserton esityksestä elokuva Jacqueline du Pré and the Elgar Cello Concerto, josta on 1982 tehty uusi versio lisätyillä haastattelu- ym. materiaaleilla. Löysin tämän elokuvan YouTubesta ja katsoin pari päivää sitten. Voi olla, ettei video pysy siellä tekijänoikeussyistä kauaa, mutta poistoon asti sen voi katsoa tässä. Elokuvan pituus on noin 1 tunti 11 minuuttia, itse sellokonsertto alkaa noin 38 minuutin kohdalta.
Jacqueline du Pré and the Elgar Cello Concerto
Keväällä katsoin elokuvan Hilary ja Jackie, joka kertoo Jacquelinen ja hänen sisarensa Hilaryn elämästä. Siitä lähtien olen halunnut kirjoittaa elokuvasta tai Jacquelinesta jotain blogiin, ja ehkä liittää mukaan YouTube-video Elgarin sellokonserton esityksestä. Elokuva oli oikein hyvä, mutta ei ollut mitenkään "helppo", etenkin kun itse sairastaa MS-tautia. En ole oikein tiennyt, mitä lopulta sanoa, joten blogimerkinnän kirjoitus on jäänyt. Enkä tiedä vieläkään, mutta suosittelen kyllä elokuvaa.
Vuonna 1967 kuvattiin Elgarin konserton esityksestä elokuva Jacqueline du Pré and the Elgar Cello Concerto, josta on 1982 tehty uusi versio lisätyillä haastattelu- ym. materiaaleilla. Löysin tämän elokuvan YouTubesta ja katsoin pari päivää sitten. Voi olla, ettei video pysy siellä tekijänoikeussyistä kauaa, mutta poistoon asti sen voi katsoa tässä. Elokuvan pituus on noin 1 tunti 11 minuuttia, itse sellokonsertto alkaa noin 38 minuutin kohdalta.
Jacqueline du Pré and the Elgar Cello Concerto
28.7.2011
Lopetusoireblues
Raapaisin masentuneissa mielialoissa kasaan tällaisen bluesin. En tosin jaksanut yhtä säkeistöä pidemmälle. Hakasuluissa on soinnut, kyseessä on perus 12 tahdin blues, voi soittaa yhtä hyvin myös vaikka E:stä, tai mistä bändi sattuu osaamaan. Lopetusoireblues
[C] ei serotoniini sopinut mulle
[C] enemmän alkoi tehdä mieli mullan alle
[C] siksi loppui venlafaksiinin syöminen
[C] ja siitä alkoi pitkät päivät lopetusoireiden
[F] tää on lopetusoire blues
[F] ou jea
[C] nyt soi lopetusoire blues
[C]
[G] lopetusoireet sähköttää ja
[F] päässä huippaa yhtenään
[C] lopetusoireblues
[C(/G)]
Kesäkuussa kirjoitin, että masennukseni on käynyt niin pahaksi, että tuntuu etten enää jaksa ja kokeilen siihen lääkitystä. Kävi vähän huonosti. Masennuslääkkeenä kokeilemani venlafaksiini pisti pääni aivan sekaisin, apua ei tullut pätkääkään masennukseen eikä fatiikkiin. Hikoilin niin paljon, että kuntoillessa herkkä ihoni ei enää kestänyt. Vatsa oli vesiripulilla lähes joka toinen päivä. Tuntui että on hiton huono kunto ja väsyi ja hikoili pienemmästäkin. Suuta kuivasi kun kuntoili tai vaikka vaan yritti puhua. Seksihalut ja lopulta mm. orgasminsaamiskyky meni. Ja masenti yhä niin hitosti, pahemmin kuin ennen lääkettä.
Yli kuukauden jaksoin kokeilla ja uskoa. Viime viikon keskiviikkona lopetin sitten venlafaksiinin syönnin. Lopetusoireet, jotka ovat samanlaisia kuin aikoinaan sain SSRI-lääkkeistä, alkoivat perjantaina. Lopetusoireissa on mm. läpi kroppaa kulkevaa sähkön tunnetta, vähän kuin l'Hermitte, mutta tämä aktivoituu mistä vain liikkeestä. Päässä tuntuu usein siltä kuin olisi lentokoneessa, joka osuu ilmakuoppaan, tuntuu "humpsahtavan" alaspäin. Päässä tuntuu myös sähköä. Sähköt ja humpsahtelut vaikuttavat tasapainoon: kävellessä on hyvä katsoa eteenpäin, että pysyy pystyssä.
Onneksi hikoilu alkaa olla vähentynyt aika lailla normaaliksi ja vatsakin muuttunut vähän vakaammaksi. Lopetusoireet ovat myös alkaneet nyt useana päivänä aina hieman myöhemmin aamupäivällä. Eilen lopetusoirevapaata aikaa oli 3 tuntia sängystä nousun jälkeen ja tänään jo noin 4,5 tuntia. Ehkä tästä selviää. Kunhan ensi viikolle selviän ja jaksan, on silloin aika psykiatrille, jossa mietitään jotain toisenlaista lääkettä tai apua.
Voimia kaikille masennuksen ja masennuslääkkeiden kanssa tappeleville.
10.7.2011
Mielck: Satusinfonia
Ernst Mielck (1877-1899) oli suomalainen säveltäjä, joka kuoli vain kaksi päivää ennen 22-vuotissyntymäpäiväänsä. Kirjoitin enemmän Ernst Mielckistä artikkeliin Mielck: Konserttikappale viululle ja orkesterille.
Lokakuussa 1897 esitettiin Mielckin säveltämä sinfonia, opusnumero 4, f-molli. Andersenin sadun ”Jääneito” tiedetään innoittaneen säveltäjää, mistä sinfonia on saanut lisänimen ”Satusinfonia”. Sinfonia sai paljon kiitosta kriitikoilta, ja onhan se erittäin hieno sävellys, kuuntele vaikka itse. Pituus n. 40 minuuttia.
Satusinfonia
Lisää Mielckin musiikkia blogiartikkeleissa Mielck: Konserttikappale viululle ja orkesterille ja Mielck: Konsetttikappale pianolle ja orkesterille.
Lokakuussa 1897 esitettiin Mielckin säveltämä sinfonia, opusnumero 4, f-molli. Andersenin sadun ”Jääneito” tiedetään innoittaneen säveltäjää, mistä sinfonia on saanut lisänimen ”Satusinfonia”. Sinfonia sai paljon kiitosta kriitikoilta, ja onhan se erittäin hieno sävellys, kuuntele vaikka itse. Pituus n. 40 minuuttia.
Satusinfonia
Lisää Mielckin musiikkia blogiartikkeleissa Mielck: Konserttikappale viululle ja orkesterille ja Mielck: Konsetttikappale pianolle ja orkesterille.
25.6.2011
Mielck: Konserttikappale pianolle ja orkesterille
Konserttikappale pianolle ja orkesterille oli ensimmäinen Ernst Mielckin teos, johon rupesin kiinnittämään huomiota, kun se soi aina välillä Ylen Klassisella. Tein musiikkiin videon suomalaisista maisemakuvista.
Hyvää juhannusta!
Muokkaus 7/2013: Koko kappaleen (n. 25 minuuttia) sisältämä video on valitettavasti poistettu YouTubesta kanavaltani, tämä video on 10 minuutin pätkä ensimmäisestä osasta Allegro appassionato. Koko kappale löytyy YouTubesta kuitenkin mm. täältä: Ernst Mielck - Concert Piece in E Minor for Piano and Orchestra, Op. 9 - Pohjola, Lintu.
Ernst Mielck: Konserttikappale pianolle ja orkesterille, e-molli, Op. 9 (1898).
I. Allegro appassionato (12:10)
II. Largo (7:16)
III. Allegro vivace (5:55)
I. Allegro appassionato (12:10)
II. Largo (7:16)
III. Allegro vivace (5:55)
Hyvää juhannusta!
Muokkaus 7/2013: Koko kappaleen (n. 25 minuuttia) sisältämä video on valitettavasti poistettu YouTubesta kanavaltani, tämä video on 10 minuutin pätkä ensimmäisestä osasta Allegro appassionato. Koko kappale löytyy YouTubesta kuitenkin mm. täältä: Ernst Mielck - Concert Piece in E Minor for Piano and Orchestra, Op. 9 - Pohjola, Lintu.
24.6.2011
Mielck: Konserttikappale viululle ja orkesterille
Ernst Mielck (1877-1899) oli suomalainen säveltäjä, jonka ura katkesi lyhyeen hänen kuollessaan tuberkuloosiin vain 2 päivää ennen 22-vuotissyntymäpäiväänsä. Ernst sairasti jo pienestä pitäen paljon, vielä seitsenvuotiaana hän puhui vaivalloisesti ja oli muutenkin niin jälkeen jäänyt, ettei normaali koulunkäynti onnistunut. 10-vuotiaana Ernst oli sen verran voimistunut, että hän saattoi aloittaa musiikkiopinnot. Musiikin opinnot edistyivät nopeasti, ja 13-vuotiaana hänet lähetettiin Berliiniin jatkamaan opintojaan.
Lokakuussa vuonna 1897 esitettiin Mielckin säveltämä sinfonia. Konsertista tuli menestys, kriitikot pitivät sinfoniasta, ja Mielck nousi teoksillaan nuorten säveltäjien eturiviin. Andersenin sadun ”Jääneito” tiedetään innoittaneen säveltäjää, mistä sinfonia on saanut lisänimen ”Satusinfonia”. Tarkoitukseni oli liittää tämä sinfonia tähän artikkeliin, mutta videot oli poistettu YouTubesta. :(
Vuonna 1898 Mielck sävelsi mm. kaksi konserttikappaletta soolosoittimelle ja orkesterille, ensimmäisessä soolosoittimena viulu ja toisessa piano. Liitän artikkeliin näistä ensimmäisen. Video on minun tekemäni ja blogia lukeneet saattavatkin nähdä siinä tuttuja kuvia. Pituus 14:43.
Myöhemmin Mielckin musiikki on paljolti unohtunut kansallissäveltäjä Jean Sibeliuksen astuttua parrasvaloihin 1899.
Lisätietoja: Ilkka Oramo: Ernst Mielck
Lokakuussa vuonna 1897 esitettiin Mielckin säveltämä sinfonia. Konsertista tuli menestys, kriitikot pitivät sinfoniasta, ja Mielck nousi teoksillaan nuorten säveltäjien eturiviin. Andersenin sadun ”Jääneito” tiedetään innoittaneen säveltäjää, mistä sinfonia on saanut lisänimen ”Satusinfonia”. Tarkoitukseni oli liittää tämä sinfonia tähän artikkeliin, mutta videot oli poistettu YouTubesta. :(
Vuonna 1898 Mielck sävelsi mm. kaksi konserttikappaletta soolosoittimelle ja orkesterille, ensimmäisessä soolosoittimena viulu ja toisessa piano. Liitän artikkeliin näistä ensimmäisen. Video on minun tekemäni ja blogia lukeneet saattavatkin nähdä siinä tuttuja kuvia. Pituus 14:43.
Ernst Mielck: Konserttikappale viululle ja orkesterille, D-duuri, Op. 8 (1898).
Myöhemmin Mielckin musiikki on paljolti unohtunut kansallissäveltäjä Jean Sibeliuksen astuttua parrasvaloihin 1899.
Lisätietoja: Ilkka Oramo: Ernst Mielck
29.5.2011
Sibeliuksen viulukonsertto ja Leonidas Kavakos
Kirjoitin maaliskuun alussa Sibeliuksen viulukonsertosta blogiartikkelin, johon liitin viime vuoden Sibelius-viulukilpailun voittajan Nikita Boriso-Glebskyn tulkinnan. Tämä video valitettavasti poistuu tänään YLE Areenasta. Jotain tilalle siis.
Leonidas Kavakos on kreikkalainen viulisti, joka voitti vuonna 1985 Sibelius-viulukilpailun. Hän on myös soittanut ja levyttänyt vuonna 1991 ainoana nykyviulistina Sibeliuksen viulukonserton vuoden 1903 ensimmäisen version. Oheisella videolla Kavakos soittaa Sibeliuksen viulukonserton (lopullinen versio) Sibeliuksen 125-vuotisjuhlakonsertissa vuonna 1990 Sakari Oramon johtaman Radion sinfoniaorkesterin kanssa. Hieno tulkinta ja video.
Leonidas Kavakos - Sibelius violin concerto
Leonidas Kavakos on kreikkalainen viulisti, joka voitti vuonna 1985 Sibelius-viulukilpailun. Hän on myös soittanut ja levyttänyt vuonna 1991 ainoana nykyviulistina Sibeliuksen viulukonserton vuoden 1903 ensimmäisen version. Oheisella videolla Kavakos soittaa Sibeliuksen viulukonserton (lopullinen versio) Sibeliuksen 125-vuotisjuhlakonsertissa vuonna 1990 Sakari Oramon johtaman Radion sinfoniaorkesterin kanssa. Hieno tulkinta ja video.
Leonidas Kavakos - Sibelius violin concerto
14.5.2011
Jean Sibelius: Jokamies
Kansallisteatterin johtaja Jalmari Lahdensuo tilasi vuonna 1916 Sibeliukselta musiikin Hugo von Hofmannsthalin näytelmään ”Jokamies” (Jedermann). Tässä 16-osaisessa teoksessa Sibelius vaati itseltään samaa kuin elokuvasäveltäjät hieman myöhemmin: näyttämötapahtumien kanssa ajallisesti yhteen sovitettua musiikkia. Sibelius joutui kuitenkin säveltämään ilman filmiä ja vailla tarkkaa tietoa kohtausten kestosta, ainoastaan teatterinjohtajan arvioiden pohjalta. Näytelmän eräässä kohdassa Piru kiusaa Jokamiestä, ja Sibelius joutui usein epätoivon valtaan tässä kohdin teoksen esityksissä: musiikki ja Pirun esilletulo ja vuorosanat eivät aina osuneet yksiin. Piru vieköön! :)
Lue lisää teoksen synnystä ja näytelmän juonesta Sibelius.fi-sivustolta, suosittelen lukemaan ennen kuuntelemista tai kuuntelemisen aikana.
Musiikki on tummasävyistä ja kietoi ainakin minut pauloihinsa jo ensimmäisellä kuuntelukerralla - en ollut kuullut teosta aiemmin, ja jouduin kuuntelemaan tämän noin 40 minuutin mittaisen teoksen useaan kertaan saman päivän aikana.
Jean Sibelius - Jokamies
Lue lisää teoksen synnystä ja näytelmän juonesta Sibelius.fi-sivustolta, suosittelen lukemaan ennen kuuntelemista tai kuuntelemisen aikana.
Musiikki on tummasävyistä ja kietoi ainakin minut pauloihinsa jo ensimmäisellä kuuntelukerralla - en ollut kuullut teosta aiemmin, ja jouduin kuuntelemaan tämän noin 40 minuutin mittaisen teoksen useaan kertaan saman päivän aikana.
Jean Sibelius - Jokamies
1.5.2011
12 espanjalaista tanssia
Enrique Granados (1867-1916) oli espanjalainen pianisti ja säveltäjä. Hän sävelsi pianosarjan ”12 espanjalaista tanssia”, joka julkaistiin vuonna 1890. Granados ja hänen vaimonsa kuolivat ensimmäisen maailmansodan aikana, kun heitä Yhdysvalloista Espanjaan kuljettanutta laivaa torpedoitiin.
12 espanjalaista tanssia koostuu mukavista ja keveistä espanjalaistyylistä kappaleista, ja sopii kuunneltavaksi aina, kun haluaa virittäytyä tunnelmiin espanjalaisen auringon alla. Sopii myös hyvin vappuun, kevääseen ja toki myös lähestyvään kesään. Kuvitteellinen margarita käteen ja kuuntelemaan.
Hyvää vappua!
12 espanjalaista tanssia koostuu mukavista ja keveistä espanjalaistyylistä kappaleista, ja sopii kuunneltavaksi aina, kun haluaa virittäytyä tunnelmiin espanjalaisen auringon alla. Sopii myös hyvin vappuun, kevääseen ja toki myös lähestyvään kesään. Kuvitteellinen margarita käteen ja kuuntelemaan.
Hyvää vappua!
17.4.2011
Mozart: Requiem
Wolfgang Amadeus Mozartin Requiem d-molli, KV 626. Herbert von Karajan, Wiener Singverein ja Wienin filharmonikot, 1986.
mozart requiem karajan
mozart requiem karajan
6.4.2011
Sibeliuksen kolmas
Jean Sibeliuksen kolmas sinfonia, C-duuri op. 52, valmistui vuonna 1907. Tämän kolmiosaisen sinfonian tunnelma on hyvin luonnonläheinen ja melodiat kauniin suomalaisia. Tässä hyvä tulkinta sinfoniasta YouTube-sivuiltani, pituus yhteensä noin 26 minuuttia:
Kävelin eilen tiistaina toiset 5 kilometriä WWWP5k-kuntoiluhaasteeseen:
WWWP5k walk
Yesterday (Tuesday) I walked another 5 kilometers for the WWWP5k challenge. It was a sunny spring weather here in Finland.
While you are here, you can listen to Finnish composer Jean Sibelius' 3rd symphony (op. 52, in C major) - very beautiful, pastoral and Finnish.
Kävelin eilen tiistaina toiset 5 kilometriä WWWP5k-kuntoiluhaasteeseen:
WWWP5k walk
Yesterday (Tuesday) I walked another 5 kilometers for the WWWP5k challenge. It was a sunny spring weather here in Finland.
While you are here, you can listen to Finnish composer Jean Sibelius' 3rd symphony (op. 52, in C major) - very beautiful, pastoral and Finnish.
3.4.2011
Sibeliuksen kahdeksas
Jean Sibelius sävelsi valmiiksi seitsemän sinfoniaa ja työskenteli pitkään myös kahdeksannen parissa. Sinfonian luonnosta ei ole löydetty, koska hän tiettävästi poltti käsikirjoituksen.
Voisiko Jean Sibeliuksen 8. sinfonian yhä löytää Suomen luonnosta?
Voisiko Jean Sibeliuksen 8. sinfonian yhä löytää Suomen luonnosta?
14.3.2011
Jean Sibelius: Finlandia
Vaikka ei klassisesta musiikista muuten välittäisikään tai klassista musiikkia tuntisi, Sibeliuksen Finlandia (op. 26) on useimmille suomalaisille tuttu. Joku yhdistää sen Edwin Laineen Tuntemattomaan sotilaaseen, jollekin toiselle se on ehkä tuttu Renny Harlinin Die Hard 2 -elokuvasta. Joka tapauksessa, hyvin tunnettu, hyvin suomalaista.
Vaikka ei muuta musiikkia blogistani kuuntelisi, niin tämä kannattaa kuunnella ja katsoa. Radion sinfoniaorkesteri johtajanaan Sakari Oramo soittaa Jean Sibeliuksen sävelrunon Finlandia. Katsokaa kuinka riemulla Oramo johtaa! Tämä esitys tuo joka kerta tunteet pintaan ja kyyneleet silmiin. Mahtavaa.
Jean Sibelius: Finlandia - Lim Kek-tjiang conducts Evergreen Symphony Orchestra
Jos et jo vastannut aiemmin, käypä rohkeasti vastaamassa blogiin tekemääni kyselyyn ”Kuunteletko klassista musiikkia?”, joka löytyy blogiartikkelista Aamun klassiset. Kiitos. :)
Vaikka ei muuta musiikkia blogistani kuuntelisi, niin tämä kannattaa kuunnella ja katsoa. Radion sinfoniaorkesteri johtajanaan Sakari Oramo soittaa Jean Sibeliuksen sävelrunon Finlandia. Katsokaa kuinka riemulla Oramo johtaa! Tämä esitys tuo joka kerta tunteet pintaan ja kyyneleet silmiin. Mahtavaa.
Muokkaus:
Sakari Oramo conducts "Finlandia" - This video has been removed by the user. Sorry about that.
Oramon johtama Finlandia on siis poistunut YouTubesta, mutta jottei aivan ilman jäädä, tässä:
Sakari Oramo conducts "Finlandia" - This video has been removed by the user. Sorry about that.
Oramon johtama Finlandia on siis poistunut YouTubesta, mutta jottei aivan ilman jäädä, tässä:
Jean Sibelius: Finlandia - Lim Kek-tjiang conducts Evergreen Symphony Orchestra
Jos et jo vastannut aiemmin, käypä rohkeasti vastaamassa blogiin tekemääni kyselyyn ”Kuunteletko klassista musiikkia?”, joka löytyy blogiartikkelista Aamun klassiset. Kiitos. :)
10.3.2011
Aamun klassiset
Koska itse harrastan ja kuuntelen, niin blogissa on ollut ja tulee olemaan jatkossakin esillä klassista musiikkia. Kuunteletko sinä klassista musiikkia?
Tämäkin aamu lähti mukavasti klassisella musiikilla käyntiin Chopinin etydien myötä, kun laitoin Ylen Klassisen soimaan. Tässä yksi etydeistä (opus 10 numero 4) Valentina Lisitsan soittamana:
Chopin Etude Op 10 No. 4
Tykkäsitkö? Kuuntele lisää: Chopinin 24 etydiä YouTube-soittolistalla.
Tämäkin aamu lähti mukavasti klassisella musiikilla käyntiin Chopinin etydien myötä, kun laitoin Ylen Klassisen soimaan. Tässä yksi etydeistä (opus 10 numero 4) Valentina Lisitsan soittamana:
Chopin Etude Op 10 No. 4
Tykkäsitkö? Kuuntele lisää: Chopinin 24 etydiä YouTube-soittolistalla.
4.3.2011
Sibeliuksen viulukonsertto
Pidän paljon Sibeliuksen viulukonsertosta (d-molli, op. 47), joka on jälleen ollut tämänkin aamun musiikkina taustalla. Sibelius sävelsi tämän konserton ensimmäisen version 1903, mutta teki myöhemmin muutoksia ja julkaisi uudistetun version vuonna 1905. Konsertto on klassisesti kolmiosainen: Allegro moderato, Adagio di molto ja Allegro, ma non tanto.
Palataan viime vuoden Sibelius-viulukilpailun tunnelmiin, kilpailun voittanut Nikita Boriso-Glebsky soittaa, Radion sinfoniaorkesteria johtaa Sakari Oramo.Video on osoitteesta https://areena.yle.fi/video/1492802 ja on nähtävissä 29.5.2011 saakka. Suosittelen!
Päivitys 30.5.2011: Video on poistunut Areenasta, mutta voit yhä kuunnella samasta esityksestä konserton kolmannen osan, joka löytyy YouTubesta:
Nikita Boriso-Glebsky | Sibelius Violin Concerto | 3rd Mvt
Katso myös aikoinaan Neuvostoliitosta loikanneen Viktoria Mullovan esitys Ylen Elävästä arkistosta. YouTube-sivuiltanikin löytyy pari hyvää soittolistaa konsertosta.
Palataan viime vuoden Sibelius-viulukilpailun tunnelmiin, kilpailun voittanut Nikita Boriso-Glebsky soittaa, Radion sinfoniaorkesteria johtaa Sakari Oramo.
Päivitys 30.5.2011: Video on poistunut Areenasta, mutta voit yhä kuunnella samasta esityksestä konserton kolmannen osan, joka löytyy YouTubesta:
Nikita Boriso-Glebsky | Sibelius Violin Concerto | 3rd Mvt
Katso myös aikoinaan Neuvostoliitosta loikanneen Viktoria Mullovan esitys Ylen Elävästä arkistosta. YouTube-sivuiltanikin löytyy pari hyvää soittolistaa konsertosta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Blogitekstit (Atom)