Uuteen vuosikymmeneen

Olen selvinnyt hyvin MS-taudin kanssa siitä asti, kun vuonna 2010 sain reseptin lääkekannabikseen. Lääkekannabis mm. poistaa hermokipuja, lihasjäykkyyttä ja pahoinvointia niin, että pystyn kuntoilemaan ja syömään kunnolla, ja fyysinen kunto onkin noussut tässä vuosien mittaan. Uusia oireita ei ole ilmaantunut, eli myös taudin eteneminen vaikuttaa pysähtyneen.

Lääkekannabiksen kanssa suurin ongelma on ollut epävarmuus lääkityksen jatkuvuudesta. Reseptit pitää uusia ja erityisluvat hakea vuosittain. Kelan paimenkirjeen vuosimallia 2018 jälkeen tämän vuoden alussa oli jälleen epävarmuus, saanko reseptini uusittua. Onneksi sain. En minä kovin mielelläni näin hyvin toimivasta lääkkeestä luovu, vaikka se onkin suhteellisen kallista eikä Kela-korvausta tipu.

Juoksu ja muita kuntoiluja

Juoksin tänä vuonna yhteensä 1055,2 km. Se on reilusti pisin matka, mitä olen yhtenäkään elämäni vuotena juossut. Edellinenkin vuosimatkaennätys, 641 km, on MS-taudin sairastamisen ajalta, vuodelta 2017. Pisin yksittäinen juoksumatka oli 16,2 km, joka on myös koko elämäni aikainen ennätys. En minä edes ollut ennen MS-tautidiagnoosia juoksemisesta yhtään kiinnostunut.

Vertailun vuoksi, maratonjuoksu on pituudeltaan 42,195 km ja 25 maratonmatkaa on yhteensä 1054,875 km. Tuo matka ja vähän päälle tuli siis juostua vuoden aikana.

Kotikuntosalilla kuntoilin 134 kertaa, useimpina viikkoina kolme kertaa viikossa. Penkkipunnerruksessa tein uuden ennätyksen 80 kg ja takakyykyssä nousi 72 kg, ennätys parani 3,5 kiloa. Hiihdin 212 km ja kävelin hieman yli 400 km. Pyöräily jäi tänäkin vuonna aika vähiin, vain 62 kilometriä.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin

Kiitos seuraajilleni blogissa, Twitterissä ja Instagramissa. Tässä vuoden 2019 yhdeksän eniten tykättyä kuvaa Instagram-tililtäni:

Hyvää uutta vuotta 2020!