”Olet siis joskus juonut alkoholia? Valitettavasti et voi saada Sativexia.”
Eija Kalso on jälleen kirjoittanut lääkekannabiksesta harhaanjohtavasti ja potilaiden kannalta haitallisesti. Tällä kertaa kyseessä on Lääkärilehdessä julkaistu katsausartikkeli Kannabistako kipulääkkeeksi?, jossa kirjoittajina Kalson lisäksi ovat A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki sekä Fimean lääkevalmisteiden arvioinnin johtaja Erkki Palva. Kalso ja kumppanit antavat tällä kertaa mielikuvitustensa laukata niin, että lopputulos naurattaisi, jos asia ei olisi niin vakava. Harhaan johdetaan tällä kertaa erityisesti lääkäreitä, joiden ammattilehdessä artikkeli on julkaistu.
Heti ingressissä lyödään kortit pöytään: kannabis on turha minkään kiputilan hoidossa ja hoitoon liittyy merkittäviä riskejä erityisesti pitkään käytettäessä. Artikkeli ei kerro, mitä nämä pitkäaikaiskäytön riskit ovat, vaikka niihin viitataan vielä neljään kertaan myöhemmin artikkelissa.
Tutkimusnäyttö ei toistaiseksi tue kannabiksen käyttöä minkään kiputilan hoidossa. Kannabiksesta hyötyy vain pieni osa kipupotilaista, ja hoitoon liittyy merkittäviä riskejä erityisesti pitkään käytettäessä.
Tutkimuksia kannabiksen käytöstä erilaisissa kiputiloissa kyllä löytyy, mutta ns. kolmannen vaiheen tutkimuksia löytyy lähinnä Sativex-suusuihkeesta, jolla on taustalla Sativexin kehittänyt lääkeyhtiö GW Pharmaceuticals tutkimuksia rahoittamassa. Kannabiskukinnon tutkimiseen ei lääkeyhtiöillä ole intressejä. Eija Kalso hyväksyy vain kolmannen vaiheen tutkimukset, muita ei ole olemassa.
Lue tästä lisätietoa lääketutkimusten vaiheista.
Varsinainen ”helmi” löytyy kohdasta Potilaiden arviointi ja seuranta. Tässä vaiheessa artikkelia kukintomuotoinen lääkekannabis on jo rajattu vaihtoehdoista pois, koska sillä ei ole tehty yhtään mitään kunnon tutkimuksia koskaan. Niinpä niin. Jäljellä on vain nabiksimoli eli Sativex.
Nabiksimolin sopivuus MS-tautiin liittyvän spastisuuden hoitoon arvioidaan neurologian yksiköissä, joissa pitäisi olla valmiudet monialaiseen arvioon (taulukko 6). Kivun hoidon arviot tulee tehdä vain yliopistosairaaloiden monialaisilla kipuklinikoilla, jotka pystyvät ottamaan kantaa potilaan muihin hoitomahdollisuuksiin ja kantamaan vastuun potilaan jatkohoidosta.
Hei, nyt oikeasti! Eihän kukaan saa edes Sativexia, jos sopivuus arvioidaan näillä kriteereillä. Taulukkoa tarkemmin lukiessa heräsi kysymys, mitä myrkkyä tässä oikein aiotaan kokeilla.
- Monialainen viiden asiantuntijan ryhmä selvittämässä, voidaanko Sativexia määrätä potilaalle 2–3 kuukauden arviointijaksolle! Varmaan tällaiseen on Suomessa halua eli myös varaa ryhtyä.
- Aiempi huumaavien aineiden, kuten alkoholin tai nikotiinin käyttö, on pääsääntöisesti vasta-aihe. Kannabiksen aiempi käyttö on vasta-aihe.
- Muita hoitoja ja lääkkeitä tulee kokeilla ennen lääkekannabista, ja kivun hoidossa tämä pitää sisällään opiaatit. Jos olet aiempi opiaattien käyttäjä, et voi saada lääkekannabista. Mitäs läksit, kikkeliskokkelis.
Huolestuttavaksi asian tekee se, että yksi artikkelin kirjoittajista on Erkki Palva Fimeasta. Jos lääkäri nyt harkitsee kannabislääkitystä potilaalleen ja lisätietoja etsiessään lukee tämän katsausartikkelin, saattaa hän luulla, että taulukko 6:n mukainen arviointi on Fimean vaatimus erityislupaa myönnettäessä. Näin asia ei suinkaan ole. Myyntiluvallinen Sativex, jonka sopivuuden arviointiin taulukko 6 on viisaat päät yhteen lyöden laadittu, ei edes tarvitse Fimean erityislupaa. Myöskään erityisluvallisiin kannabiskukintovalmisteisiin, kuten Bedrocan, ei tällä hetkellä vaadita näitä kriteerejä ja toivottavasti ei jatkossakaan. Silloin lääkekannabista ei Suomessa saisi enää kukaan.
Tämä ”katsausartikkeli” on hysteeristä vainoharhaisuutta lääkekannabiksen vaarallisuudesta ja lääkärien johtamista harhaan. Eija Kalson ristiretki jatkuu, ja potilaat kärsivät.
Parahin Eija Kalso, lääkekannabis auttaa minulla MS-taudin hermokipuihin. Kun käytän sitä säännöllisesti, viiltävät hermokivut pysyvät kokonaan poissa. Lääkekannabis auttaa minulla myös muihin MS-tautini oireisiin, mm. jatkuvaan pahoinvointiin sekä lihasjäykkyyteen. Olen käyttänyt lääkekannabista yli viisi vuotta enkä ole havainnut haittoja pitkäaikaiskäytössä, vointini on kohentunut ja käytettävä annos pienentynyt. Ai niin, minähän olen vain potilas enkä kolmannen vaiheen lääketutkimus. Potilasta ei tarvitse kuunnella.
Missä ovat potilaan oikeudet?
Viime viikolla Helsingin Sanomat uutisoi: 
Aaltomaisen MS-taudin hoitoon käytettävästä Betaferon-lääke tulee erityiskorvattavaksi heinäkuun alusta lähtien. Kela on aikaisemmin korvannut lääkekustannuksia potilasta kohden noin 10760 euroa vuodessa, ja potilas itse on maksanut omavastuuosuuden 673 euroa. Jatkossa lääke korvataan kokonaan.
Asiasta uutisoi The Telegraph: 
Blogitekstit (Atom)