Suomen kuvalehdessä julkaistiin 12.6.2015 juttu
”Professori: Lääkekannabis aiheuttaa riippuvuutta”. Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun luin professori Kalson mielipiteitä tietäen, kuinka totena professorisnaisen puheita moni pitää. Tässä bloggauksessa esitetään samat kysymykset ja kuullaan samat vastaukset Kalsolta ja Knuutilalta, mutta
lisäksi kuullaan myös potilasta, eli allekirjoittanutta.
Apteekkari
Markku Knuutila on vakuuttunut lääkekannabiksen hyödyistä. Ongelmana ovat lähinnä asenteet, hän sanoo. ”Opiaatteja ja morfiinijohdannaisia määrätään surutta, vaikka miedolla kannabiksella selviäisi huomattavasti vähemmällä.”
Eija Kalso, kipulääketieteen professori, on kriittisempi. ”Apteekkarit harjoittavat liiketoimintaa. He eivät hoida potilaita eikä heillä ole vastuuta potilaista.”
MS-potilas, MS-tautia sairastava eläkkeellä oleva yksityisyrittäjä, on käyttänyt hollantilaisen Bedrocan BV -yrityksen tuottamia lääkekannabiksia vuodesta 2010. ”Neurologi on kirjoittanut minun reseptini, ei apteekkari. Neurologilla on hoitovastuu. Ei apteekkarin tietenkään tarvitse minua hoitaa, lääkkeiden toimitus riittää.”
Onko lääkekannabis hyvä lääke?
Knuutila: ”Valtaosa potilaista on saanut siitä avun kipuihinsa ja vaivoihinsa. Lääkäri valitsee potilaat tiukalla seulalla.”
Kalso: ”Ei ole. Jos hyvältä lääkkeeltä edellytetään, että se on osoitettu tutkimuksissa tehokkaaksi ja turvalliseksi, niin ei ole.”
MS-potilas: ”Kannabis auttaa minulla moniin MS-tautini oireisiin. Näitä oireita ovat mm. pahoinvointi, spastisuus (lihasjäykkyys), lihaskrampit, hermokivut, puutuneisuus, allodynia (puutuneen ihon kosketuskipu), virtsaamisongelmat, huonontunut lämmönsieto ja kognitiiviset ongelmat. Kannabis on osoittautunut minulla hyväksi lääkkeeksi.”
Kuinka tarkasti lääkekannabista on tutkittu?
Knuutila: ”Sitä on tutkittu vuosikymmenet. Itse asiassa sitä tutkittiin jo tuhansia vuosia sitten Kiinassa ja Intiassa nimenomaan lääkinnällisessä tarkoituksessa. Nyt Israel on tutkimuksen kärkimaita.”
Kalso: ”Sativexia on tutkittu varsin hyvin MS-taudin osalta mutta muissa käyttötarkoituksissa puutteellisesti. Kannabiskukintovalmisteiden ja muiden vastaavien tutkimus on täysin riittämätön.”
MS-potilas: ”Komppaan Knuutilaa ja esitän keräämäni luettelon tieteellisistä tutkimuksista liittyen kannabiksen lääkekäyttöön MS-taudissa, tällä hetkellä listalla on 83 tutkimusta.” Tämän blogin Tutkimukset-sivu.
Kuka lääkekannabiksesta hyötyy?
Knuutila: ”Apua on saatu MS-tautiin, neurologisiin kipuihin, unettomuuteen, aidsiin, tiettyihin syöpälajeihin, epilepsiaan. Kipupotilaat ovat voineet vähentää vahvoja opiaattijohdannaisia tai jopa luopua niistä. Kelan mukaan yli 400 000 potilasta saa säännöllisesti opiaattijohdannaisia, osa jopa 10–15-kertaisia annoksia ohjeisiin verrattuna. Heistä moni on jäänyt lääkekoukkuun.”
Kalso: ”Osa MS-potilaista hyötyy, mutta esimerkiksi hermovauriokivuista kärsivät eivät hyödy, kuten Lancet Neurology -lehden katsauksessa osoitetaan. Sellaiset henkilöt voivat hyötyä, joiden ahdistusta kannabis lievittää ja siten kipukaan ei tunnu niin pahalta. Kannabiksen käyttäjät hyötyvät: he saavat sitä virallista kautta. Ne hyötyvät, joiden ansioon se liittyy. Ja mediakin hyötyy. Aika iso vyyhti.”
MS-potilas: ”Saan lääkekannabiksesta monia hyötyjä, ei pelkästään kivun lievitykseen, vaan moneen muuhunkin oireeseen. En sulje myöskään pois sitä, että lääkekannabis vaikuttaisi MS-taudin etenemiseen. Sen verran hyvään kuntoon olen itseni saanut reseptin saamisen jälkeen, vaikka sairauteni on etenevää muotoa.”
Mitä haittavaikutuksia lääkekannabiksella on?
Knuutila: ”Prahan kongressissa maaliskuussa vallitsi yksimielisyys siitä, että sivuvaikutukset ovat vähäiset, kun käyttö on ohjeiden mukaista. Aiemmin on tuotu esiin, että alle 15-vuotiaana aloitettu säännöllinen viihdekäyttö olisi yhteydessä skitsofrenian puhkeamiseen. Uudessa italialaisessa tutkimuksessa lääkekannabista on päinvastoin käytetty skitsofrenian hoitoon.”
Kalso: ”Tämä on mahdollista mutta äärimmäisen harvinaista. Näyttö siitä, että nuorena aloitettu kannabiksen käyttö aiheuttaa psykoosia, on vahva. Knuutilan kommentti on näin esitettynä vaarallinen. Meidän potilaistamme suurin osa on lopettanut lääkekannabiksen haittavaikutusten vuoksi: älyllisten toimintojen heikkenemistä, muistamattomuutta, keskittymisvaikeuksia, väsymystä. Ja merkittävä haitta ovat tietysti vakavat psykiatriset sairaudet.”
Knuutila: ”Mielenkiintoinen näkemysero alan kansainvälisten tutkijoiden ja Kalson välillä.”
MS-potilas: ”Knuutila sai tässä viimeisen sanan, mikä oli mielestäni oikein. Lääkekannabis päihdytti aluksi (käytön alussa pari viikkoa), jolloin sillä varmasti oli vaikutuksia kognitioon. En silti ollut aivokuollut, ja päihdyttävyys katosi käyttöä jatkaessa täysin. Ennen lääkekannabiksen aloitusta olin paljon pahemmassa (MS-taudin aiheuttamassa) aivosumussa kuin edes tuo lievästi päihtynyt tila oli. Mitään "skitsoja oloja" ei ole tullut, mikä ei tietenkään tarkoita, ettei jollekin sellaisia voisi tulla. En ole kuullut mielenterveysongelmista lääkekannabiksen käyttäjillä.”
Aiheuttaako lääkekannabis riippuvuutta?
Knuutila: ”Valvotuissa olosuhteissa ei.”
Kalso: ”Kyllä aiheuttaa. Tosin riippuvuus ei kehity kaikille. Mutta sitten kun se on kehittynyt, sitä on todella vaikea hoitaa.”
MS-potilas: ”Mikäköhän tämä Kalson mainitsema vaikeasti hoidettava kannabisriippuvuus oikein on? THL:n sivuilla on taulukko, jossa vertaillaan eri päihteiden riippuvuuspotentiaalia: Riippuvuutta aiheuttavien aineiden vertailu. Päihdekannabis, jossa usein on minimoitu CBD:n määrä, eli se päihdyttää enemmän, on arvioitu kofeiiniakin heikommaksi riippuvuuden aiheuttajaksi. Se on heikoimmin riippuvuutta aiheuttava kaikista vertailun aineista.”
Onko lääkekannabista liian vaikea saada Suomessa?
Knuutila: ”Ehdottomasti, prosessi on kohtuuttoman vaikea ja pitkä. Lääkekannabiksen määräys on pyritty keskittämään yliopistosairaaloiden kipuklinikoille, jotka kokeilevat ensin kaikki muut kipulääkkeet, myös kovat opiaattijohdannaiset. Tämä on potilaalle rankkaa. Asia voisi olla päinvastoin.”
Kalso: ”Kipuklinikoilla ei toimita näin.”
Knuutila: ”Lisäksi kokeillaan vain yksittäisiä, eristettyjä kannabinoideja eikä Bedrocania (erityisluvallinen valmiste), jolla on vähemmän sivuvaikutuksia.”
Kalso: ”Minä sanoisin, että lääkekannabista on jopa liian helppo saada. Näen tapauksia, joissa asiat ovat menneet huonosti, ja joudun arvioimaan, millaisissa tilanteissa lupia on haettu ja myönnetty.”
MS-potilas: ”Opiaatteja ja opioideja on helppo saada. Lääkekannabista ei ole kovin helppo saada.”
Miten vertaisitte lääkekannabista keskushermostoon vaikuttaviin kipulääkkeisiin, opiaatteihin?
Knuutila: ”Prahan kongressissa todettiin, että YK teki virheen luokitellessaan huumausaineita 1940-luvulla. Kannabis pantiin kiireessä ’varmuuden vuoksi’ samaan kategoriaan kuin opiaatit, kokaiini ja amfetamiini. Se kuuluisi miedoimpaan kategoriaan. Opiaatit aiheuttavat useita kuolemantapauksia, lääkekannabis ei ensimmäistäkään.”
Kalso: ”Tietyllä tavalla opioidit ovat vaarallisempia kuin lääkekannabis. Ylisuuri annos voi tappaa, ja riippuvuus kehittyy herkemmin. Mutta nykyaikaisessa kirurgiassa ja syöpäkipujen hoidossa ne ovat korvaamattomia. Kannabis ei mitenkään pysty korvaamaan niitä. Muiden kipujen hoito opioideilla onkin sitten kyseenalaista. Suomessa käytetään niitä selvästi liikaa.”
MS-potilas: ”Kannabiksen ei tarvitse korvata kirurgiassa ja syöpäkipujen hoidossa käytettäviä opioideja. Mutta on muunlaisia sairauksia ja sairaustiloja, kuten kroonisia kiputiloja, joissa kannabis voi olla huomattavasti parempi, miedompi ja vähemmän koukuttava vaihtoehto. Suomessa käytetään selvästi liikaa opioideja, tästä olen samaa mieltä Kalson kanssa.”
vai 
Onko lääkekannabis liian kallista potilaalle?
Knuutila: ”Sativex maksaa reilut 600 euroa kuussa, Bedrocan noin 300 euroa. Ilman Kela-korvausta lääke on kallis. Korvaus olisi potilaalle tärkeä.”
Kalso: ”Se on erittäin kallista. Jos on hyvä näyttö, että lääkkeestä on potilaalle suuri hyöty eikä haittoja, yhteiskunnan pitäisi korvata se. Myös reseptiä kirjoittavalla lääkärillä on vastuu: pitäisi miettiä, pystyykö potilas maksamaan lääkkeen. Mutta automaattista Kela-korvausta en kannata.”
MS-potilas: ”Lääkekannabis on kallista. Sativexia ei käytetä siksi, että se on mieto (huono hoitovaste) ja kallis. Knuutila arvioi, että Bedrocan-lääkitys on noin 300 euroa kuussa, tämä on aika tarkalleen sama kuin minulla: viikossa kuluu n. 5 grammaa lääkekannabista. Omien laskelmieni mukaan Sativex tulisi jopa 5 kertaa kalliimmaksi, jos halutaan saada sama määrä lääkitseviä kannabinoideja.” Kustannusvertailu: Sativex on kallista!
Onko lääkekannabiksen väärinkäyttö riski?
Knuutila: ”Yrityksiä on ollut vain muutamia. Kontrolli on tarkka, tarkempi kuin monilla opiaattijohdannaisilla. Jos väärinkäyttöä esiintyy, lupa evätään välittömästi. Lääkekannabiksella ei ole mitään tekemistä viihdekäytön kanssa.”
Kalso: ”Totta kai siihen liittyy väärinkäyttöä. Jos ei liittyisi, sitä tutkittaisiin ja käytettäisiin ihan eri tavalla. Olen ihmetellyt, miksi erityisluvallisia kannabisvalmisteita haetaan koko ajan enemmän, vaikka Sativex olisi käytettävissä. Todennäköisesti siksi, että niistä saa nopeamman vaikutuksen. Se ehkä kuvastaa sitä, että niistä haetaan jotain muuta kuin kipuun liittyvää vaikutusta.”
Knuutila: ”Moni potilas on kokeillut Sativexia mutta palannut Bedrocaniin, koska ei ole saanut siitä apua. Turha professorin aliarvioida potilaiden hoitovasteita ja syyttää heitä narkkareiksi.”
MS-potilas: ”Erityisluvallisia kannabisvalmisteita haetaan mielestäni enemmän vain siksi, että Sativex on niin pirun kallista, 2-5 kertaa kalliimpaa potilaalle kuin Bedrocan, ks. edellinen kysymys. Sativex on myös melko uusi tulokas, erityisluvallista kannabista (Bedrocan) sen sijaan on määrätty Suomessa jo vuodesta 2006.”
Missä tilanteessa itse määräisitte potilaalle kannabista?
Kalso: ”MS-potilaille olen kokeillutkin, mutta potilaiden mielestä hyödyt eivät ole olleet riittävät verrattuna haittoihin.”
MS-potilas: ”On myös potilaita, joiden mielestä lääkekannabiksesta on lähes yksinomaan hyötyä, ja se korvaa usean lääkkeen. Terveisiä mm. täältä näppäimistön takaa. Suurin ’haittavaikutus’ itsellä on melko kova hinta, n. 300 euroa kuussa. Yhteiskunta ei tule vielä kustannuksissa vastaan, vuositasolla kustannus on siis suuri.”
Hollannissa lääkekannabista käytetään myös syöpäkipuihin ja aidsin oireisiin, Yhdysvalloissa ahdistukseen ja unettomuuteen. Seattlessa lääkekannabista saa jopa automaatista. Miten suhtaudutte tähän?
Knuutila: ”Automaatteja ei missään tapauksessa. Hoidon täytyy olla yhteistyötä potilaan, lääkärin, sairaanhoitajan ja apteekin kanssa.”
Kalso: ”Automaatit ovat täysin lääketieteen etiikan vastaisia. Kuolemaan johtavan sairauden oireisiin kannabista voi käyttää, jos siitä on hyötyä. Ahdistukseen ja unettomuuteen sitä ei tulisi käyttää.”
MS-potilas: ”Kannabisautomaatit - only in America... Toisaalta ei kai niistäkään lääkekannabista saa kuin lääkärin reseptillä, jonkinlainen automatisoitu apteekin korvike siis. Yhdysvalloissa lähinnä Kaliforniassa lääkekannabista käytetään vähän kaikkeen, muualla on tiukemmat säädökset. Kuvitellaan tilanne, jossa potilas käyttää kannabista ahdistukseen ja unettomuuteen, ja kokee saavansa siitä apua paremmin kuin muista lääkkeistä. Täytyykö potilaan tällöin joko voida huonommin (ei kannabista) tai tehdä itsestään rikollinen (käyttää kannabista), vai olisiko parempi, että lääkekannabisresepti olisi mahdollista saada?”
Liittyykö lääkekannabikseen yleisiä väärinkäsityksiä?
Knuutila: ”Lääkekannabispotilaat leimataan vieläkin väärinkäyttäjiksi, vaikka he ovat vakavasti sairaita ihmisiä, jotka ovat saaneet avun. Monet lääkärit pelkäävät huumelääkärin leimaa. He eivät uskalla ottaa vastaan potilaita eivätkä edes keskustella kollegoiden kanssa aiheesta. Asenteet ovat yllättävän tiukassa. Suomeen tarvitaan ulkomaisia, asiaan perehtyneitä lääkäreitä ja tutkijoita kertomaan asioista ennakkoluulottomasti.”
Kalso: ”Yleinen väärinkäsitys on se, että kannabis olisi tehokas ja turvallinen lääke ja että se pitäisi vapauttaa myös muuhun käyttöön. Käsitys on suhteettoman positiivinen tosiasioihin verrattuna.”
MS-potilas: ”Yleinen väärinkäsitys on, että kannabiksen lääke- ja viihdekäyttö on samanlaista ja sama asia. Kannabis palaa ja Bob Marley soi, tomaattisilmäinen ’käyttäjä’ höhöttelee television piirretyille. Asenteet ovat niin tiukassa, että faktoillakin on niitä vaikea läpäistä.”
Markku Knuutila
• 68-vuotias proviisori ja apteekkineuvos, Tampere
• Apteekkari, apteekki Tampereella ja Turussa
Eija Kalso
• 60-vuotias lääketieteen ja kirurgian tohtori, Helsinki
• Kipulääketieteen professori Helsingin yliopistossa, ylilääkäri Hyksin kipuklinikalla
MS-potilas
• 44-vuotias sairauseläkkeellä oleva insinööri ja yksityisyrittäjä tietotekniikan alalta
• MS-tautidiagnoosi vuonna 2008, oireita sitä ennen 18 vuoden ajan
• MS-tauti, etenevä
• lääkekannabisresepti vuodesta 2010
Onko tosiaan niin, että potilas ei voi itse osata kertoa, auttaako lääke vai ei? Voiko ainoastaan tutkimus kertoa tämän? Mielestäni näin ei ole. Yksittäisessä tutkimuksessa on aina tietynlainen tutkimusasettelu, lääkkeiden annostus (määrä ja tapa), yms. Tutkimusasettelu ei aina välttämättä ole sellainen, että tuloksia saadaan. On myös runsaasti tutkimuksia, joissa tuloksia on saatu. Ja tuhansia lääkkeeseen tyytyväisiä potilaita.
Lue myös Suomen Kuvalehden artikkeli lauantailta 13.6.
”Lääkekannabiksen suosio kasvaa”.
Blogitekstit (Atom)