Vaporisaattorivertailu II – taskuhöyrystimet

Kannabisuutiset-sivusto vertaili kannabiksen höyrystämiseen käytettäviä laitteita alkuvuodesta 2013. Vertailulle on julkaistu jatko-osa, jossa on mukana kolme taskukokoista matkakäyttöön sopivaa höyrystinlaitetta:

• Puffit
• Sonic
• Ascent

Lue Kannabisuutisten artikkeli Vaporisaattorivertailu II – taskuhöyrystimet.

Itse hankin vertailun voittaneen Ascentin keväällä, ja olen ollut tyytyväinen laitteeseen. Akku kestää kohtuullisen kauan (minulla n. puolentoista vuorokauden höyrystelyt) ja laite lämpiää tarpeeksi kuumaksi (maksimi 221°C) irroittaakseen kannabinoidit tehokkaasti. Ascent on melko kevyt ja pienikokoinen, isohkon kännykän kokoluokkaa.

Höyry on hieman karskimman makuista kuin Volcanossa. Lasiosat, joissa höyry kulkee, tahmaantuvat melko nopeasti kannabiksen hartsista vaatien puhdistusta. Ascent on ehtinyt olla mm. Tallinnan matkalla ja yhdellä kaksipäiväisellä vaellusreissulla mukana ainoana höyrystimenä.

Cannabis Flos variëteit Bediol

Sain tälle vuodelle reseptin myös Bediol-lääkekannabikseen Bedrocanin rinnalle. Tarkoitus on siirtyä käyttämään päivisin pääosin Bediolia ja illalla ennen nukkumaanmenoa Bedrocania.

Kokeilut tällä uudella "kaavalla" alkoivat viikko sitten perjantaina. Bediolin alhaisemman kokonais­kannabinoidipitoisuuden huomasi heti siitä, että höyryä irtoaa vähemmän kuin Bedrocanista. Korvasin Bedrocanin aluksi samalla määrällä Bediolia, yksittäinen annokseni on nykyään n. 0,1 grammaa. Ilmeisesti alhaisempi THC-pitoisuus sai jo perjantaina aikaan sen, että pahoinvointia alkoi ilmaantua ja ruokahalu kadota. Muut MS-oireet, kuten kivut ja jäykkyys, hoituivat kyllä Bediolillakin.

Sinnittelin pahoinvoivana maanantai-iltapäivään asti, jolloin päätin ennen ruokaa höyrystää kokeeksi tupla-annoksen Bediolia. No sillä pahoinvointi sitten lähti, ruokahalu palasi ja olo parani muutenkin, vaikka myöhemmin samana päivänä höyrystin jälleen yksittäisiä annoksia. Tämän jälkeen olen aamuisin käyttänyt tupla-annoksen, myöhemmin päivällä riittää normaaliannokset. Illalla otan yhden annoksen Bedrocania.

Bediol, sativa: THC 6,3 %, CBD (kannabidioli) 8 %
Bedrocan, sativa: THC (tetrahydrokannabinoli) 22 %, CBD < 1 %

Bediolin tuoksu on Bedrocanin kaltainen, mutta jossain määrin vihreämpi. Tuote on valmiiksi jauhettu melko pieneksi jauheeksi (purkissa merkintä "granulaat"). Itse olen vielä jauhanut tämänkin hienommaksi Volcanon "grinderillä" ennen käyttöä, jolloin höyryä irtoaa paremmin. Jauhe on myös väriltään vihreämpää kuin Bedrocan.

CBD, jota Bediolissa on THC:ta enemmän, auttaa tulehduksiin ja sen sanotaan olevan hyödyksi MS-taudissa. Myös THC auttaa tulehduksiin. Nähtäväksi jää, saanko Bediolin käytöstä vielä jotain lisähyötyä pitkällä tähtäimellä. Kertoilen sitten blogissa, jos jotain kerrottavaa ilmenee.

Valkeisenvaaran vaelluksella uusi kävelyennätys

Viikko meni jälleen syksyisissä maisemissa Rukalla. Patikointi on alkanut kiinnostaa, ja tällä reissulla tuli sitten kokeiltua, millaisiin perättäisiin päivämatkoihin pääsee. Pieni karhunkierroshan tuli kierrettyä Rukan reissulla noin vuosi sitten.

Valtavaaran huiputus

Sunnuntaina, joka oli matkan ensimmäinen kokonainen päivä, lähdimme Valtavaaran huiputus -nimiselle päivävaellukselle. Kävelylle tuli mittaa siirtymisine Rukan kylään ja sieltä pois yhteensä 12,8 kilometriä. Navigaattori kertoi, että kokonaisnousua (ja myös -laskua) tälle patikoinnille tuli noin 1300 metriä. Vaativaksi arvioidulla reitillä erityisesti alussa oli jyrkkiä nousuja ja laskuja. Valtavaaran huipulta eteenpäin loppumatka oli helppoa.

Riisin rietas

Toisena päivänä suuntasimme Riisitunturille. Rukalta oli Riisin rietas -nimisen 10,7 kilometriä pitkän reitin alkupäähän n. 40 kilometrin automatka. Riisillä oli todella hienot maisemat, erilaista kuin Rukan läheisillä vaaroilla. Tällä reissulla säät vaihtelivat nopeasti, viiden minuutin sisällä saattoi paistaa aurinko ja sitten taas sataa vettä. Yhteensä kävelyä tuli 10,9 kilometriä, kokonaisnousu jälleen noin 1300 metriä.

Valkeisenvaaran vaellus

Kolmantena päivänä katsoimme reitiksi Rukan kylältä lähtevän Valkeisenvaaran 8 kilometrin vaelluksen, jota kartta kehui vaativaksi. Reitti alkoi kartan mukaan Salmilamminkylän 3 kilometrin reitin uloimmasta pisteestä. No tästä laskimme, että reitin pituus on 11 kilometriä. Yhteensä siirtymäkävelyiden kanssa kävelyn mitaksi tulisi 16 kilometriä, joka olisi uusi kertakävelyennätykseni, sisältäen vielä vaativan reitinkin.

Lähdimme nöyränä reitille, aikaa oli runsaasti varattuna. Reitti oli kuitenkin alusta yllättävän helppo, ja odottelimmekin, että ehkäpä sitten loppureitillä on jotain villejä kapuamisia ja laskeutumisia. Hämmästys ja epäusko valtasivatkin mielemme, kun Salmilamminkylän reitti tulikin yhtäkkiä eteemme, pari kilometriä ennen kuin olisimme odottaneet.

8 kilometriä sisältääkin siis myös Salmilamminkylän reitin pituuden, eli Valkeisenvaaran "lisälenkin" pituus on 5 kilometriä. Tämä vähän latisti tunnelmaa, ja jotain piti keksiä. Lähdimmekin Salmilamminkylän reitiltä inspiroiden kiertämään Rukatunturia, eli suunta kohti Itä-Rukaa. Itä-Rukan jälkeen kävelimme Vuossellirinteen lenkin, siitä pururadalle ja siellä vielä hieman lenkkiä. Mökille palatessa matkaa oli kertynyt 16,5 kilometriä. Uusi ennätys! Kokonaisnousua tälläkin kävelyllä suurinpiirtein 1,3 kilometriä.

Ei tuo Valkeisenvaaran reitti mielestäni ollut sen vaikeampi kuin esimerkiksi helpoksi merkitty Riisin rietas. Ehkä vaikeutta voi joillekin lisätä se, että matkan varrella ei ole huoltopisteitä, eli ei löydy laavuja eikä vessoja.

Lääkekannabista pidemmille ja lyhyemmille patikoinneille

Kolmena ensimmäisenä päivänä ennen patikointia söin Bedrocanista tekemääni lääkekannabissuklaata määrän, jossa oli gramman verran kukkaa. Syömällä lääkevaikutus on pidempi, ja useammankin tunnin patikointi sujui hyvin. Ennen loppureissun lyhyempiä kävelyitä hyörystin kukkaa Volcanolla, mikä riittää hyvin muutaman tunnin ajaksi.

Juhannuskallio, Rukatunturin esteetön reitti

Keskiviikkona kävimme Juhannuskalliolla, joka on Rukatunturin huipulla. Siitä jatkoimme tunturin laella Rukatunturin esteetöntä reittiä pohjoisen suuntaan. Kylän kohdalla laskeuduimme Rukatunturin reitin portaat alas kylään ja palasimme mökille. Kokonaismatka oli 7,4 kilometriä ja kokonaisnousu 700 metriä.

Kalliolammen reitti

Viidennen päivän reittinä oli helppo Kalliolammen reitti. Itse lampi oli komea kallioineen. Kokonaismatkaksi tuli 6,7 kilometriä ja kokonaisnousua reilut 550 metriä.

Perjantai, viimeinen kokonainen päivä, käytettiin pääosin palautumiseen, käveltiin vain viisi kilometriä "kylille" syömään. Viikon aikana muutkin asioinnit, eli pääosin kauppa- ja ravintolakäynnit, hoidettiin kävellen, ja kävelyä tulikin viikon matkalla mukavat 90,2 kilometriä! Kokonaisnousua tuli yli 6 kilometriä.

Tässä vielä muutama kuva:

Tätä on tullut kuunneltua parikin kertaa: :)

Danny - Kuusamo

Bedrocan-reseptin kanssa ulkomaille

Kuten aiemminkin olen kertonut, toimintakykyni on hiljalleen parantunut. Jopa siinä määrin, että tein vaimoni kanssa lomamatkan ulkomaille, Bedrocanit ja Volcano mukana.

Kohteenamme oli Espanja, joka kuuluu Schengenin sopimuksen valtiohin. Mikäli käyttää huumausaineita sisältäviä lääkkeitä tai PKV-lääkkeitä (pääasiassa keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet, esim. bentsodiatsepiinit), tulee jokaista tällaista lääkettä varten olla matkalla mukana Schengen-todistus. Lisäksi lääkkeistä tulee olla mukana reseptit.

Schengen-todistus

Bedrocan-lääkekannabikselle pyysin Schengen-todistuksen apteekista, josta lääkkeeni ostan. Todistukseen tarvitaan henkilötietojen lisäksi passin tai henkilökortin numero, tieto matkan kestosta, käytettävä lääke ja lääkkeen määrä. Matkamme oli pituudeltaan 11 päivää, joten olisin saanut ottaa mukaan 22 grammaa Bedrocania, koska reseptiin on kirjoitettu päiväannokseksi kaksi grammaa. Otin neljä purkkia mukaan eli 20 grammaa, siitäkin sai melkein puolet kantaa takaisin kotimaahan.

Bedrocanin Schengen-todistuksen sain ilmaiseksi [muokkaus] maksoi se sittenkin 10 euroa, jonka maksoin seuraavalla apteekkikäynnillä. Todistuksen mukana oli kopio itse reseptistä, jota säilytetään apteekissa. Satunnaisesti yöunia tukemaan kirjoitetun Lorazepamin Schengen-todistus maksoi 10 euroa paikallisapteekissa – kaksi kertaa enemmän kuin 30 tabletin paketti. Pieni googlailu paljasti, että jossain apteekissa todistuksen hinta voi olla jopa 20 euroa.

Schengen-todistusten lisäksi tulostin sähköisistä resepteistäni yhteenvedon. Vielä varakopiot papereista matkalaukkuun ja alkuperäiset käsimatkatavaroihin lääkkeiden ja passin kera.

Turvatarkastus

Lääkkeet tulee olla käsimatkatavaroissa, lisäksi otin Volcanon käsimatkatavaroihini, ettei vaan eksy matkalla, hajoa tai luulla pommiksi. Otin Volcanon keskusyksikön ulos kassista erilleen läpivalaistavaksi, ja selitin, että se on lääkkeiden käyttöä varten. Ei herättänyt paljoa kiinnostusta. Bedrocan-purkit, jotka olivat myös esillä, eivät kiinnostaneet sen enempää. Eikä edes kysytty Schengen-todistusta. Sitten vaan koneeseen.

Espanjassa

Lento saapui Malagaan, vihreää linjaa sisään ja mitään erikoista ei tapahtunut. Kohteemme oli Sevilla, jonne lähdimme junalla. Junasta etsin sähköpistokkeen, ja vapottelin pari pussillista. Jokunen lähempänä istuva katsoi hieman tarkemmin, en tiedä tunnistivatko laitteen, mutta kukaan ei kysellyt mitään.

Pääosin käytin kannabista sisätiloissa majoituksessa, mutta pari jointtiakin tuli poltettua ulkona. Kannabiksen käyttö yksityistiloissa ei muuten ole Espanjassa rangaistavaa, oli reseptiä tai ei. Kasvejakin saa kasvattaa. Julkisesta polttelustakaan harvemmin mitään seuraa, jos käyttäytyy siististi. Pussikaljoittelu sen sijaan on kielletty. :)

Sevillassa olimme pääosan matkasta, mutta teimme myös päivän matkan Sherry-kaupunkiin Jerez de la Fronteraan, ja matkan kaksi viimeistä yötä olimme Malagassa. Kuntoilua tuli kävelyn muodossa yli 70 kilometriä.

Kotiinlähtö, turvatarkastus

Espanjassa turvatarkastuksessa selitin jälleen läpivalaisussa Volcanon olevan lääkkeiden ottamiseen, tällä kertaa englanniksi "for vaporising my medication" tai jotain sellaista. Bedrocan-purkkeja, muita lääkkeitä ja Schengen-todistuksia ei tarkasteltu taaskaan sen lähemmin.

Lento sujui, matkatavarat saatiin nopeasti, vihreää linjaa ulos. Kukaan ei kysynyt mitään.

Yhteenvetona

Huumausaineita sisältäviä lääkkeitä ja PKV-lääkkeitä varten tarvitaan matkalle Schengen-todistus osoittamaan lääkkeen tarpeellisuus. Lisäksi resepteistä on hyvä olla kopio. Haittaa ei ole lääkärin kirjoittamasta lausunnostakaan, mutta se ei korvaa Schengen-todistusta. Mikäli matkustaa muualle kuin Schengen-maihin, tulee ottaa selvää kyseisen maan säännöksistä.

Oma kokemukseni sekä viime syksyiseltä Ruotsin risteilyltä että tältä pidemmältä Espanjan matkalta on, että hyvin vähän asia kiinnosti ketään. En silti lähtisi yrittämään matkaa ilman tarvittavia dokumentteja.

Espanjan matkamme oli erittäin onnistunut. Hienoja paikkoja, lämmintä ilmaa (pääosin yli 25 astetta päivisin), hyvää ruokaa ja halpaa viiniä piisasi. Lämmönsietokykyni on nykyään hyvä, joten hellelukemat eivät haitanneet. Voisin käydä toistekin.

Lisätietoja

KanTa: Lääkkeet ja reseptit mukaan ulkomaille
Wikipedia: PKV-lääkkeet
Wikipedia: Schengenin sopimus

Vaporisaattorivertailu

Suomessa ainutlaatuinen vaporisaattorivertailu Kannabisuutiset-sivustolla, vertailussa mukana:

• hehkulamppuvapo
• TopVapor VP110
• Dragon Vap
• iolite
• Venus
• Volcano

Lue arvioinnit ja tulokset: Vaporisaattorivertailu – katsaus höyryverhon taakse.

Kiitokset Kannabisuutisten toimitukselle. :)

Illat pimenee...

... Venus valaisee.

Automatkailua

Kävin eilen Lääkekannabiksen käyttäjien yhdistyksen kevättapaamisessa ja kokouksessa Tampereellạ. Kokeilin ensimmäistä kertaa Venus-vaporisaattoria automatkalla, ja se toimi tässäkin käytössä oikein hyvin ja oli suht. pienikokoisena näppärä käyttää.



Autossa matkustaminen lisää minulla usein pahoinvointia, minkä vuoksi myös matkalla höyrystäminen voi auttaa matkan jaksamista, kuten tälläkin kertaa - vältyin kokonaan pahoinvoinneilta. Mukana oli myös perinteinen Volcano ja invertteri -yhdistelmä, josta otin höyryt ennen kokousta päästyämme Tampereelle parkkiin.




Tapaamiseen tuli paikalle mukavasti väkeä, ehkä kymmenkunta henkeä. Kokouksessa käytiin mm. viime vuoden toimintaa läpi ja suunnitelmia tälle vuodelle ja tulevaisuudelle, ja toki myös vain jutusteltiin niitä näitä. Tapaamisen ”lääkintätauolla” ja paluumatkalla höyrystimenä toimi jälleen näppärästi ilman savua, johtoja ja pussin rapinoita Venus.

Volcanon varaosat

Volcanon ”solid valve”-venttiilissä on pieni sininen tiivisterengas, joka sulkee höyryt pussiin tiiviisti silloin, kun pesä ei ole kiinnitettynä. Tämä tiivisterengas on osoittautunut omassa käytössäni Volcanon kuluvimmaksi osaksi: ajan mittaan se löystyy ja rupeaa tarttumaan kiinni venttiiliin. Pussin höyryt voivat tällöin vuotaa tai suukappaleen liike jumittuu.

Näitä tiivisterenkaita, nimeltään ”valve ring” saa tilattua valmistajalta Solid Valve O-ring set -varaosapaketissa. Tällaisen olin kertaalleen jo tilannutkin pari vuotta sitten näitä tiivisteitä saadakseni. Mutta niistäkin viimeinen rupesi olemaan jo vanha ja väsynyt.

Otin yhteyttä valmistajaan Storz & Bickeliin ja kerroin, että haluaisin pelkästään näitä valve ring -tiivisteitä, mutta muita tiivisteitä on vielä edellisen varaosapaketin ansiosta riittävästi. Palvelu oli heillä jälleen hyvä: ei tarvinnut tilata koko tiivistesettiä, vaan sain pelkästään näitä tarvitsemiani tiivisterenkaita.

Volcanon venttiilin tiivisteet

Venus vaporizer review

Background: I have multiple sclerosis. I use Bedrocan, which is medical cannabis, to alleviate the symptoms of MS and to control the disease. My nickname MS-potilas simply means MS patient.

I mainly use my medical cannabis by vaporizing it with Volcano vaporizer. I have tried also other vaporizers, for example hot air gun constructions, flame heated glass devices, iolite and Vapolution (older version 1.0). Volcano is the "Mercedes-Benz of vaporizers", no doubt, and its biggest problem is the need of electricity (or battery and inverter).

There were no satisfactory vaporizers for mobile use, so I became interested as soon as I heard of the new battery operated Finnish Venus vaporizer. I was hoping that Venus vaporizer could solve some of the problems of other devices, such as:

• Vapolution and iolite: small filling chamber
• iolite: not warm enough (about 190 degrees Celsius, not adjustable), does not vaporize everything from plant material
• Vapolution 1.0 and flame heated devices: correct temperature difficult to achieve, plant material may smoke

After seeing a couple of videos of Venus vaporizer, I ordered the appliance. And then to the tests.

MS-potilas tests the Venus vaporizer

My single dose using Volcano is 0.2 grams of cannabis, so I used the same amount when testing Venus vaporizer. The device came with a prototype filling chamber, and the manufacturer promised to send the actual chamber afterwards, when they have completed machining. Prototype chamber was a bit difficult to handle with my numb fingers. Now I got the real chamber, and it is really good and easy to use. Chamber is filled with pland material, closed, and placed on top of the heating element, then the glass dome is put over the chamber, and then the device is turned on to warm up.

Venus vaporizer uses materials like wood and aluminium. Materials don't affect the operation, but I like the use of wood, in this modern plastic world.

The device has a power/boost button and a temperature adjustment knob. The heating element is a halogen bulb, whose power can be adjusted 0–100 %. The device has an automatic 2 minute preheat at full power, after which the temperature adjustment setting is used. You can see through the glass when the plant material produces vapor.

images one by one

Most of the pictures are from my older review of Venus vaporizer in Finnish and thus still contain the prototype chamber. But I took two new pictures featuring the new filling chamber, too.

The device was even surprisingly good. Boost button is a good and working invention to increase the temperature while sucking the vapor. The maximum temperature is sufficient (vs. iolite), and not even at 100 % the plant material did not produce smoke (although I wouldn't leave it for long time at 100 % without air flow by sucking). After vaporising with Venus, I tried the same plant material with Volcano, if any cannabinoids were left, but no vapor was produced, everything was evaporated by Venus. The body of the device got a little warm during vaporizing, but not hot, wood is pleasant to hold. For example, iolite gets hotter.

Pros

+ portable, relatively small and lightweight
+ adequate filling chamber size (up to perhaps 0.3 grams)
+ a suitable temperature range, neither too cold nor too hot
+ vapor can be seen through the glass
+ silent

Cons

- prototype filling chamber was a little hard to use with numb fingers, but the new final filling chamber fixed this problem completely.

Summary

After using Venus vaporizer a couple of times, it seems to be a very good vaporizer; I have not tried as good portable vaporizer so far.

For more information about different vaporizers:

• Venus vaporizer site, Venus vaporizer videos
• iolite review
• Vapolution 1.0 review, Vapolution 2.0 site
• Volcano review

A note for Finnish readers / suomalaisille lukijoille:

Sain Venus-vaporisaattorin valmistajalta luvatusti lopullisen pesän, joka on laadukkaasti koneistettu ja kätevä käyttää, myös puutuneilla sormilla. Ei vaadi sen suurempaa näppäryyttä kuin esimerkiksi Volcanon pesä. Pesän saamisen kunniaksi päätin julkaista aiemman Venus-vapojutun englanniksi, päivitetyillä pesätiedoilla ja kahdella uudella kuvalla.

Volcanosta miellyttävämmät höyryt

Kun höyrystän lääkeannokseni noin 0,2 grammaa kukintoa Volcanolla, saan tästä määrästä 4–5 pussillista höyryä (50 cm pussi eli hieman pienempi kuin Volcanon mukana tuleva). Volcanossa kuuma ilma virtaa pesässä olevan kasvimateriaalin läpi pussiin höyrystäen samalla kannabinoideja.

Tavallisesti ensimmäinen pussillinen on sakeampaa höyryä, jota on hankalampi hengittää ja se voi yskittää. Keksin viime viikolla, miten Volcanolla saa myös ensimmäisestä pussista höyryä, jota on miellyttävämpi hengittää. Konsti ei ole kovin monimutkainen, mutta uskoisin ettei sitä moni ole keksinyt, joten jaan sen teille kaikille höyrystelijöille. Itsellänikin meni monta vuotta ja vaati kalliin Bedrocan-kukinnon käyttöönoton ja sen vuoksi entistäkin säästeliäämmät käyttötavat lopulta keksiä tämä.

Minun kikkani toimii ainakin ns. Solid Valve -pesällä ja pienillä käyttömäärillä (Volcano toimiikin taloudellisimmin juuri pienillä annoksilla). Laita pesään 0,1–0,3 grammaa hienonnettua kukintoa, mutta asettele kukinto pesän toiselle laidalle niin, että näkyviin jää noin puolet paljasta pohjaritilää:



Sulje pesä päällysritilällä tiiviisti. Täytä ensimmäinen pussillinen ja huomaa, kuinka höyry on miedompaa ilman virratessa myös kukinnon ohi eikä vain sen läpi. Itse täytän myös toisen pussillisen niin, että kukinto on pesän toisella laidalla. Loppupusseja varten sekoitan ja tasoitan kukinnon koko pesän pohjalle ennen pussin täyttöä.

Aamun ensitoimet

Aamun ensitoimet kuvina, eli 0,2 grammaa Bedrocania Volcanolla: [5 kuvaa]