Aamusta rakentuu päivä

Viime viikon maanantaina tämä kortti löytyi postilaatikosta, kiitos :)

On niitä kesäpäiviä vielä tulossa...

Ja soveltuu muihinkin vuodenaikoihin.

Elämän totuudet

Sain tämän kortin viime viikolla. Kiitos <3

Kiitollisuus

AAMUN AJATUS

On helppoa olla kiitollinen hyvistä asioista.
Hyvä ja rikas elämä tulee niiden osaksi,
jotka osaavat kiittää myös takaiskuista.

Sivulta Ajatusten Aamiainen no 2670.

Älä valita, kun voit valita

Maistuuko kurkku kitkerältä? Heitä se pois.
Ja onko polullasi oksia? Astu siis syrjään.
Se riittää. Älä hoe: ”Miksi tällaisia asioita
luotiin maailmaan?”

-Marcus Aurelius

Sivulta Ajatusten Aamiainen no 2601

Olen kiitollinen - elämästä

Viime aikoina on ollut vaikeaa MS-oireiden lisäksi myös henkisesti, masentunutta mieltä on riittänyt (tosin myös masennus kuuluu MS-taudin oireisiin). Posti toi eilen kortin rakkaalta, tämä pelastusrengas tuli tarpeeseen. Kiitos.

100 päivää blogia

Tämä on sadas artikkeli uudessa blogissani; olen kirjoittanut joka päivä jotain blogin avaamisen jälkeen. Vertailun vuoksi: edelliseen blogiini kirjoitin noin 2,5 vuoden aikana 72 artikkelia. En ole varma, jatkanko päivittäistä kirjoittelua kuinka pitkään, mutta mukava välietappi tämä sata artikkeliakin jo on.

Blogiin kirjoittaminen on toiminut myös kognitiivisen puolen harjoittajana: tekstin tuottaminen ja viimeistely on hankaloitunut ja hidastunut MS-taudin kognitiivisten ongelmien myötä. Toisaalta tavoitetasonikin tuppaa olemaan kovin korkealla. Kirjoittamalla (vaikka puoliväkisin) olen saanut tekstintuoton vaikeuksiin harjoitusta, ja rimaakin olen välillä osannut hieman alentaa. :)

Muutama poiminta vielä viime aikojen Ajatusten aamiaisista, evääksi päivää varten:

Harjoitus ei tee välttämättä mestaria,
mutta mestarillinen harjoitus kyllä.

Kun sanot ”täytyy”, tuntuu ”enkä” joka paikassa.
-Jean Watson

Kun vauhti kasvaa, näköala supistuu. Vain hidastus avartaa.
-Eero Silvasti

On vielä paljon saavutettavaa

Posti toi jälleen kannustavan kortin:



Kiitos :)

Aamun mietteitä

Taas ollaan blogissa tutusti ja turvallisesti takaisin suomen kielessä, vaikka olikin virkistävää kirjoittaa viime viikolla myös englanniksi. Olin ainoa 5 kilometrin WWWP5k-kävelyhaasteeseen osallistunut suomalainen ja toteutinkin sen 6-kertaisesti.

Miten hyviin tuloksiin?

Lueskelin ihmisten kommentteja tapahtumasta: osa oli valmistautunut sunnuntaiseen 5 kilometrin kävelyynsä innolla, mutta sitten tulikin jotain, mikä esti suorituksen. Kuitenkin koko viikko olisi ollut aikaa. Sairaus on opettanut ankarasti kuin Siperia, että jos pystyy nyt johonkin, mitä haluaa tehdä, se kannattaa tehdä nyt. Siksi kävelin (ensimmäisen) 5 kilometriä jo maanantaina.

Jos haluaa erinomaisia tuloksia, ei pidä lopettaa siinä vaiheessa, kun muut olisivat tyytyväisiä suoritukseesi. Minulla on MS-tauti ja kolme vuotta sitten en kävellyt edes kahta kilometriä, joten moni olisi jo hurrannut viime viikon maanantaisesta kävelystäni. Olin tehnyt sen, minkä moni terve aikoi WWWP5k-haasteeseen tehdä ja olisin voinut olla tyytyväinen pelkästään siihen. Olinkin tyytyväinen maanantain onnistumiseeni (tämä on tärkeää!), mutta en lopettanut siihen. Lopputuloksena oli kuusi 5 kilometrin lenkkiä viime viikon aikana ja muita kävelyitä reilu 12 kilometriä - taas viikkomatkana yli maraton, vaikka jaloilla oli huono viikko.

Näitä kahta ohjetta pyrin soveltamaan:

1. jos pystyt johonkin jo tänään, tee se jo tänään,


2. älä lopeta siinä vaiheessa, kun muut ovat tyytyväisiä suoritukseesi.

Tärkeää on myös yrittää tehdä asiat positiivisella mielellä ja ilon kautta, vaikkapa onnistumisen ilon. Kovin pitkään ei jaksa puurtaa ja raataa vain rehkimisen itsensä vuoksi.

Tunnetko jo kevään tuoksun?

Sain helmikuun lopulla postikortin, jota olen pitänyt pöydälläni kevättä odottaen.



Kiitos lähettäjälle <3

Yksi ”tik” kerrallaan

Viime vuonna päätin kävellä 2010 kilometriä, mikä onnistui, ja matkaa kertyi lopulta reilusti enemmänkin. ”Miten ihmeessä pystyit siihen?” minulta on kysytty. Vastaukseksi sopii Catherine Pulsiferin kertomus kellosta:

Eräs hyvä kello tikitti ja tikitti vuodesta toiseen ja näytti aina oikeaa aikaa. Eräänä päivänä se alkoi miettiä, kuinka monta kertaa sen täytyy tikittää vuodessa. Se laski yhteen sekunnit ja sai tulokseksi 31 536 000 kertaa vuodessa.

Kello tuli epätoivoiseksi. ”En kerta kaikkiaan pysty siihen, tuo on kyllä liikaa”, se sanoi. Niinpä se lakkasi tikittämästä. Mutta sitten joku muistutti kelloa, ettei sen tarvitse tikittää kaikkia 31 536 000 sekuntia kerralla, riittää, kun tikittää yhden sekunnin kerrallaan. Kello tajusi asian - ja alkoi taas tikittää.

Kun asetat tavoitteita ja pyrit niitä kohti, muista, että koko matkaa ei voi taittaa kerralla. Kun päämäärä tuntuu olevan epätoivoisen kaukana, muista kello ja sekuntien määrä - tee vähän joka päivä, ja ajan myötä pääset tavoitteeseesi. Usko minua, päämääräsi saavuttaminen on sen arvoista!

Vaikeidenkin päivien läpi

ANNA ELÄMÄN KELLUTTAA

Jos laiva purettaisiin osiksi, moni yksittäinen osa uppoaisi. Potkuri uppoaisi. Mutta kun osat kootaan yhdeksi kokonaisuudeksi, pysyy laiva pinnalla.

Samoin on ihmisen elämän eri vaiheiden laita. Jotkut niistä ovat olleet traagisia. Toiset ovat olleet onnellisia. Mutta kun ne yhdistetään, muodostavat ne aluksen, joka pysyy pinnalla ja kulkee eteenpäin.

Se suo meille mahdollisuuden olla liikaa murehtimatta niitä päiviä, jolloin kaikki ei onnistu niin kuin olisimme halunneet.

Sivulta Ajatusten Aamiainen no 2537

Positiivista asennetta

Jos haluaa voida paremmin, kannattaa myös tarkistaa suhtautumistaan asioihin. Hyviä ja positiivisia elämänohjeita ja muita mukavia juttuja tarjoilee arkiaamuisin Positiivarien Ajatusten Aamiainen, jonka itse tilasin muutama vuosi sitten. Suosittelen myös muitakin ainakin kokeilemaan tätä palvelua. Varsinkin kroonisesti sairaana ajatukset kääntyvät helposti negatiivisiksi, mikä huonontaa oloa ja jaksamista. Ja terveenä positiivinen asenne vasta kannattaakin, vaikka silloin olikin enemmän ”varaa negailla” - nekin energiat olisi aikanaan kannattanut ohjata johonkin hyödyllisempään ja hyvää oloa tuovaan. No, sairaus opettaa.

Positiivinen asenne ja sen tietoinen käyttö tarjosi elämän ohjakset omiin kouriini. Minulla oli valta ajatella mistä tahansa asiasta juuri niin kuin halusin.

Sivuutan aamiaisista sujuvasti ne kohdat, jotka eivät minuun sovi tai minua muuten miellytä. En esimerkiksi ole ostanut mitään Positiivarien Puodista. Poimin ”parhaat päältä” ihan ilmaiseksi.

Kattaus sinullekin jo huomisaamuksi? Tilaa Ajatusten Aamiainen sähköpostiisi.

Jos haluat ennen mahdollista tilaamista tutustua siihen, mitä on ollut aiemmin tarjolla, 10 viimeisintä Ajatusten Aamiaista löytyy Aamiaisarkistosta.

Yrittäjän mieli

Toimin yksityisyrittäjänä käytännössä koko työurani ennen työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista. Positiivarien Juhani Töytäri kirjoittaa Ajatusten aamiaiseen linkitetyssä tekstissä, miten yrittäjä ajattelee, ja tunnistin kyllä itseni. Yhä eläkkeelläkin olen yrittäjä. Tämän vuoksi toimin kuten toimin, mm. oman hoitoni suhteen, enkä kuten suurin osa. Toteutan omaa suunnitelmaani, kannan vastuun tuloksista ja nautin onnistumisista.

Älä anna niiden ihmisten lannistaa sinua, jotka eivät koskaan ole päivääkään vastanneet itse kaikesta tekemisestään, sillä he eivät edes itse tiedä, että he eivät tiedä.

Lue koko juttu: Aiotko yrittäjäksi?

Siveltimenvedot

Nuorempana silmää miellytti tasainen ruiskumaalattu maalipinta. Sellaista saa koneilla aikaan.

Vanhempana olen oppinut arvostamaan siveltimenvetoja. Sivellintä käyttää ihminen. Siveltimenvedot ovat uniikkeja ja joskus niistä voi jopa tunnistaa, kuka on sivellintä pidellyt.

Katselen, kuuntelen, tunnen siveltimenvetoja: maalipinnoilla, esineissä, rakennuksissa, arjessa, maalauksissa ja musiikissa. Enää ei ruiskumaalattu ”virheetön pinta” ole paras.

Tee se tänään!

AAMUN AJATUS

Jos et voi tehdä sitä tänään,
mikä saa sinut uskomaan,
että se onnistuu paremmin huomenna?

-Jusuf Tara

Sivulta Ajatusten Aamiainen no 2525