Ainekset:
8 grammaa grindattua ja siivilöityä Bedrocania
yksi toscakakkuainespaketti
Näin sen tein:
Aluksi hienonsin yrttimurskaimella (=grindasin) reilu 1,5 purkillista Bedrocania ja hieroin kukkarouheen vielä hienojakoisen teesiivilän läpi. Näin lopputulos on mahdollisimman jauhomaista ja kukan sisältä tulevat karkeat varrenpalaset ja lehtiruodit eivät pilaa kakun rakennetta ja suutuntumaa. Hienonsin siivilään jääneet vielä toiseen kertaan ja siivilöin. Lopulta oli kasassa n. 8 grammaa "kannabisjauhoa" ja 0,8 grammaa siivilään jäänyttä "jätettä" (sen käytin myöhemmin Volcanolla).
Kannabisjauho sekoitettiin valmiskakkupaketin jauhoihin, ja taikina tehtiin ohjeen mukaan. Paiston loppupuolella kakun päälle lisättiin kuorrutus erillisestä pussista, ja paistettiin vielä hetki korkeammalla lämmöllä. Sitten kakku jäähtymään ja vetäytymään.
Söin lauantaina reilun annoksen, ja vointi on ollut sen jälkeen hyvä: mm. höyrystelyä olen voinut tuntuvasti vähentää. Kakku maistui hyvältä, kannabiskin kyllä maistui, mutta se sopii kohtuullisesti toscakakun makuun. Syömistä kokeilen varmasti jatkossa hieman useammin, lääkevaikutus syömällä kuitenkin kestää paljon pidempään kuin höyrystetyn kannabiksen, esimerkiksi yli koko yön. Kuten kuvasta näkyy, hieman kakku vihersi.
Vointi on muutenkin viime kuukausina ollut kohtuullinen. Masennus tuntuisi olevan jotenkin hallinnassa Voxralla, varmaankin niissä määrin, kuin siihen yleensä lääkkeellä voi vaikuttaa. Viime vuoden lopulta lähtien olen saanut paremmin nukuttua (myös ilman mitään unilääkkeitä tai vastaavia). Ehkä tässä parantuneessa voinnissa syöty lääkekannabis voi aiempaa tehokkaammin ja pidemmäksi aikaa vähentää keskushermoston tulehdusta ja erilaisia oireita.
Lähetä kommentteja (Atom)
Yksittäisen kommentin klikkaus piilottaa/näyttää sen tekstin
2 kommenttia:
Tässäpä haastattelu henkilöstä joka on parantunut MS taudista.
http://www.tv7.fi/vod/player/?program=19958
@Anonyymi
Hei,
kiitos viestistä. Hienoa, että Aki Korhosen vointi on parantunut. MS-taudista on monella niin huonosti tietoa, että selvennän hieman mahdollisuuksia.
Osa MS-tautia sairastavista (ehkä n. 1/10) saa ns. benign-tautimuodon. Siinä muutaman oirejakson tai sairasteluvuoden jälkeen (jolloin saatetaan saada aaltomaisen MS:n diagnoosi) tauti jää loppuelämän ajaksi hiljaiseksi.
Aaltoileva tautimuoto itsessään voi pitää sisällään pitkiäkin hyvin "terveen oloisia" kausia, jolloin liikkuminen voi sujua kuin terveellä. Pahenemisvaiheiden aikana on oireita, jotka voivat olla pahojakin, mm. estää normaalia liikkumista.
Tavallisesti ei-benign tautimuoto muuttuu ajallaan sekundaarisesti eteneväksi tautimuodoksi, siinä selkeitä pahenemisvaiheita ei enää välttämättä ole, oireet eivät enää kokonaan poistu, ja sairaus etenee tasaisesti. Taudin edetessä myeliiniä tuottavia oligodendrosyyttejä tuhoutuu, minkä vuoksi myeliinivauriot pahenevat.
Varsinaisesti lääketiede ei tosiaan vielä tunne parannuskeinoa MS-tautiin. On vain oireita hoitavia ja toisaalta mahdollisesti taudinkulkua hidastavia lääkityksiä. Osa täysin parantuneista (puhtaat kuvat, puhdas selkäydinneste, oireettomuus) on varmasti alun perin väärin diagnosoitu. MS-taudin diagnosointikaan kun ei niin yksioikoista ole.
Vaikkei parannuskeinoa vielä tiedetä, ei se silti sitä tarkoita, etteikö parantua voisi.
Lähetä kommentti